CONNEXT-hankkeessa kehitetään uudentyyppistä visuaalista uraohjausmateriaalia maahanmuuttajataustaisille nuorille. Sille on todellista tarvetta, sillä heille suunnattua, käyttäjälähtöistä materiaalia on rajallisesti tarjolla. Metropolian sosiaalialan opiskelija Nea Kaila kehitti opinnäytetyössään suomalaista koulutusjärjestelmää koskevien infograafien prototyyppejä ja käytti toiminnallisia menetelmiä tarjotessaan Myllypuron valmistavan luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön. 

”Mä tiedän jo mitä haluan isona, musta tulee lentokonemekaanikko”

Myllypuron yläkoulun valmistavan luokan oppilaat olivat innoissaan ja sama into tarttui myös ohjaajiin. Infograafien prototyyppien kehitystyö tapahtui oppilaiden kanssa ja samaa materiaalia testattiin myös vanhempainillassa oppilaiden vanhempien kanssa. Valmistavan luokan oppilaat olivat looginen valinta kehitystyökumppaneiksi, sillä oppilaat integroituvat pian yleisen opetuksen luokkiin ja joutuvat tekemään koulutusvalintansa yläkoulun päättyessä. Infograafit ja niiden yhteydessä apuna käytetyt ammattikortit saivat nuoret miettimään omia unelma-ammattejaan ja sitä, mistä niihin valmistutaan.

Oman identiteetin ja ammatillisen identiteetin löytyminen on nuoruuden kehitystehtävistä merkittävimpiä (Erikson 1994).  Uraohjaus- ja ammatinvalintamateriaalia on olemassa paljon. Maahanmuuttajataustaisille nuorilla ongelmaksi voi kuitenkin muodostua kielitaidon puute tai vaikeudet ymmärtää suomalaista koulutusjärjestelmää. Tähän ongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisua visuaalisen materiaalin avulla. Tarkoituksena oli suunnitella infograafit, joilla selkeyttää suomalaista koulutusjärjestelmää, toisen asteen opintoja sekä avata opetussisältöjä eri opintoasteilla. Millaista opiskelu on? Kauanko se kestää? Millaista sitoutumista se vaatii?

Visuaalinen materiaali jää mieleen

Aktiivisen ohjauksen oppaassaan Norman E. Amundson (2005) painottaa mieleen jäämisen merkitystä ja sitä, kuinka asia saa merkityksensä, kun se esitetään mieleenpainuvalla tavalla. Eri näköisen materiaalin luominen ei riitä. Infograafeja tulee voida käyttää niin keskustelun avaajana nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa kuin myös esimerkiksi pelillisenä versiona ja yhdistää niihin toiminnallisia menetelmiä kuten draamaa.

Metropolian Kepeli-hankkeen materiaaleissa on suoraan hyödynnettäviä versioita näistä. Infograafien testaustilantessa hyödynnettiin esimerkiksi Mieltymysmittarin ammattikortteja, joiden äärellä osallistujat saivat pohtia, minkä oppilaitoksen tutkinnon ne mahtavat edellyttää.

Toiminnallisuus taipuu moneen

Nuoruusiän kehitystehtäviin kuuluu myös toimijuuden oppiminen. Osallisuuden kautta saa onnistumisen kokemuksia ja ymmärrys omasta minästä rakentuu. (Wenger 1998.) Elämässä tarvittavia toimijuuden taitoja täytyy voida harjoitella. Nuorten kanssa työskennellessä tärkeimmäksi työvälineeksi nousi toiminnallisten menetelmien käyttö osana ohjausta. Oli huomattavissa, että toiminnalliset menetelmät auttoivat varsinkin poikia osallistumaan. Harjoitteet auttoivat rikkomaan jännitystä ja saivat nekin nuoret osallistumaan, jotka arastelivat suomen kielen käyttämistä. Lisäksi asiat jäivät paremmin mieleen.

Vanhempainillassa tuli yllättäviäkin havaintoja. Nuorten vanhempien toiveet lastensa tulevista ammateista olivat hyvin yhteneviä lasten omien toiveiden kanssa. Ei niinkään vanhempien kulttuuritausta vaan ennemmin vanhempien ikä vaikutti siihen, miten sallivia ja myöntyviä vanhemmat olivat ihan uudenlaisten uramahdollisuuksien ajatteluun. ”Lapseni saa itse päättää”, eräskin vanhempi totesi. Samalla keskustelua syntyi siitä, kuinka ammatillinen tutkinto voi Suomessa tuoda hyvän ansiotason.   

Väestöennusteen mukaan joka viides helsinkiläinen koululainen on vieraskielinen vuonna 2030 (Helsingin kaupungin tietokeskus 2019), tämän vuoksi kohdennetun ja selkeän uraohjausmateriaalin kehittäminen on tarpeen. Uuden hallituksen tavoite on laajentaa oppivelvollisuus koskemaan toisen asteen opintoja, mikä merkitsee ohjauksen tarpeen kasvua. Ammattilaiset voivat hyödyntää infograafeja myös maahanmuuttajataustaisten aikuisten ohjauksessa kuten Pakolaisavun Kurvi-projektissa on tarkoitus tehdä.

Teksti ja kuva: Nea Kaila

Kirjoittaja on Metropolian opiskelija, joka 20 vuoden työuran jälkeen löysi itsensä samasta tilanteesta kuin kohderyhmän nuoret; uusia urapolkuja etsimästä.

CONNEXT-hanke järjestää ammattilaisille infografiikan yhteiskehittämistilaisuuden 9.9. klo 13.30-16 Metropolian tiloissa (Hämeentie 135D). Tavoitteena on viimeistellä infografiikat ja jakaa ne hankkeen nettisivuilla eri ammattilaisten uraohjauksen tueksi 2020 alkuvuoteen mennessä.

Artikkelissa käytetyt lähteet

Amudson, Norman E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.

Emirbayer, Mustafa & Mische, Ann 1998. What is Agency? American Journal of Sociology 103. 962–1023. New York: Routledge. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www.jstor.org/stable/10.1086/231294?origin=JSTOR-pdf&seq=1#metadata_info_tab_contents>.

Erikson, Erik H. 1994. Identity: Youth and Crisis. New York: WW Norton & Company

Helsingin kaupungin tietokeskus 2019. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saatavana sähköisesti osoitteessa: <https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf>.

Wenger, Etienne 1998. Communities of practice: learning, meaning and identity. Cambridge, MA: Cambridge University Press.