Syksyn ensimmäinen Liikunnan ja kotoutumisen verkoston aamukahvitilaisuus siirrettiin webinaariksi vallitsevan koronaepidemian vuoksi. Keskustelu monikulttuuristen liikuntahankkeiden arvioinnista ja toimintojen vakiinnuttamisesta sai aikaan hyvää pohdintaa myös kotitoimistoilta käsin.

Aiheeseen osallistujat johdatteli Likes-tutkimuskeskuksen tutkija Hanna-Mari Peotta. Peotta avasi tutkimuksia ja arviointia liittyen monikulttuurisiin liikuntahankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen liikunnan keinoin.

”Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.”

Peotta nosti esille kotoutuminen-termin ongelmallisuuden, sillä eri toimijat määrittelevät ja ymmärtävät sen eri tavoin. Ihmisillä on erilaiset lähtökohdat eivätkä kaikki ulkomaalaistaustaiset tarvitse tukea kotoutumiseen.

• Kotoutumiseen vaikuttavat monet asiat ja se on pitkä prosessi. Liikunnalla on hyvät mahdollisuudet yhdistää ihmisiä, esimerkiksi siksi, että toiminnassa on yhteinen tavoite eikä vahvaa hierarkiaa. On hyvä huomioida, etteivät yksilöt erilaisista ryhmistä hakeudu helposti kontaktiin keskenään. Tämä nousee esille etenkin aikuisten ryhmissä, toteaa Peotta.

Osallistujien keskusteluissa nousi esille tärkeää pohdintaa hankkeiden kohderyhmän rajaamisesta. Olisi tärkeää toteuttaa osallistujien näköistä toimintaa ja sitä kannattaakin selvittää kartoittamalla kohderyhmän toiveita ja tarpeita.

• Halutaanko hankkeen puitteissa järjestää hikijumppaa vai enemmän yhteisöllistä liikunnallista toimintaa, joka saattaa innostaa mukaan myös vähemmän liikkuvia. Kaikissa kulttuureissa trikoiden päälle pukeminen ei ole ensimmäisenä mielessä, kun lähdetään liikkumaan. Toimintaa järjestettäessä maahanmuuttaneille olisi hyvä ymmärtää myös erilaisia kulttuureja, pohti eräs osallistujista.

Keskusteluissa nousi esille myös ohjaajien ammattitaito sekä vertaisohjaajien merkitys toimintaan mahdollistajina.

Toiminnan vakiinnuttaminen ja arviointi

Peotta tarkasteli toiminnan vaikutuksia ja arviointia kolmesta näkökulmasta: tavoittaminen (inkluusio), kotoutuminen (sosiaalinen integraatio) ja vakiintuminen (systeemi-integraatio).

• Hankkeissa saattaa olla ongelmana, ettei niiden loputtua ole tapahtunut toivottua muutosta itse systeemissä. Toisaalta hankkeiden kautta voidaan vaikuttaa suuresti ihmisen elämään. Luin tarinan naisesta, joka oli osallistunut pyöräilykurssille, jossa hän oppi pyöräilemään ja huoltamaan pyöräänsä. Pyöräilyn avulla hän sai uuden vapauden liikkumiseen, minkä seurauksena hän myös työllistyi. Toki liikkumisen myötä myös paino tippui, kertoo Peotta.

Peottan kertoma esimerkki kuvaa liikunnan sosiaalisten vaikutusten muodostumista.

Vakiintumisella puolestaan tarkoitetaan muun muassa hankkeiden kytkemistä osaksi paikallista liikuntatoimintaa sekä pitkäaikaisen liikuntatoiminnan järjestämistä, jossa huomioidaan yhdenvertaisuus ja väestön monikulttuurisuus, ottaen huomioon myös usein syrjään jäävät kuten iäkkäät. 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kristian Åbacka nosti esille hankkeiden myötä kunnan/kaupungin toimintoihin juurtuneita toimenpiteitä. Esimerkeiksi hän nosti naisten punttisali- ja uintivuorot.

• Aluehallintoviraston näkökulmasta haasteina on verkostoituminen, inkluusioperiaatteen toteutuminen sekä maahanmuuttajien sitouttaminen toimintaan, toteaa Åbacka.

Åbacka kertoi Lisää Sporttia -hankkeesta, jonka toimintaa kehitetään verkostoja laajentamalla. Hankkeen tavoitteena on aktivoida valtaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia liikkumaan yhdessä aiempaa enemmän.

Lisäksi hän toi esille seurojen järjestämää matalankynnyksen toimintaa eri liikuntalajeihin ja eri-ikäisille maahanmuuttajille. Seurayhteistyö lisäisi maahanmuuttajien lajituntemusta ja tietoutta alueellisista harrastusmahdollisuuksista.

• Kolmannen sektorin ja kaupungin/kunnan yhteistyöhön olisi tärkeää panostaa enemmän ja sitä pitäisi huomioida enemmän. Kolmas sektori tavoittaa hyvin ihmisiä ja järjestää toimintaa, johon on helppo kiinnittyä, todettiin yhteisissä keskusteluissa.

Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten hakuaika lähestyy

Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten hakuaika on jälkeen loka-marraskuussa. Åbacka muistuttaa, että hakijana voivat olla kunnat sekä varhaiskasvatusta järjestävät rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt.

• Urheiluseurat eivät voi yksinään suoraan hakea avustusta, mutta voivat olla mukana hakukelpoisten tahojen hankkeissa. Kotouttava liikunta voi olla oma hankekokonaisuutensa, mutta ensisijaisesti toivotaan kotouttavan liikunnan integroimista muihin hankekokonaisuuksiin. Tämän vuoden hankkeissa oli ainoastaan kaksi hanketta, jotka oli kokonaan suunnattu kotouttavaan liikuntaan, toteaa Åbacka.

Neljäs aamukahvitilaisuus sisälsi jälleen asiantuntevia puheenvuoroja, antoisia ja ajatuksia herättäviä keskusteluja sekä verkostoitumista. Nämä seikat ovatkin tilaisuuksien tarkoituksena. Osallistujat totesivat, että vastaaville tilaisuuksille on tarvetta myös tulevaisuudessa.

• Hanna-Mari Peottan esitys: Liikuntatoiminnan vaikutukset ja arviointi – tavoitteina inkluusio ja kotoutuminen
• Kristian Åbackan esitys: Erityisavustus maahanmuuttajien kotoutumiseen liikunnan avulla

Seuraava tapaaminen järjestetään webinaarina 19.11.2020

Tervetuloa keskustelemaan maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisestä seuraavaan Liikunnan ja kotoutumisen verkoston tapaamiseen 19.11. klo 9.00–11.00. Aamupäivän aiheena on Eriarvoisuuden tunnistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen liikunnassa.

Tilaisuuden aiheisiin meidät johdattelee Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Michaela Moua sekä Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija ja tutkija Eva Rönkkö.

Ilmoittaudu mukaan Liikunnan ja kotoutumisen verkostotapaamiseen ESLUn tapahtumakalenterista. Tilaisuus on maksuton.

Teksti: Minttu Koivumäki

Kuva: Pixabay