Keväällä 2021 Metropoliassa toteutettiin ensimmäistä kertaa opintojakso Pelilliset menetelmät terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Yhteensä 19 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa paneutui viiden opintopisteen verran pelillisyyteen ja toteutti pieniä pelejä. Yksi pelillisistä tehtäväkokonaisuuksista,Talous hallintaan – raha ratkaisee, julkaistiin CONNEXT:n verkkojulkaisussakin. Tässä Tiina Lehto-Lundén kuvailee kokemuksia opintojakson varrelta.

Tartuimme Metropoliassa haasteeseen ja pelillisyydestä innostuneina suunnittelimme ja toteutimme monialaisen pelillisyyttä tarkastelevan opintojakson. Pelilliset menetelmät terveyden ja hyvinvoinnin tukena -opintojakso oli suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joita olikin ympäri Suomea. Sosionomitaustaisia oli opiskeluryhmässä eniten, mutta mukana oli myös toimintaterapian opiskelijoita sekä geronomi- että laboratorioanalytiikan opiskelijat. 

Opintojakson tavoitteena oli antaa valmiuksia ymmärtää pelillisyyden merkitystä ja hyödyntää sitä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Opintojakson yhteydessä opiskelijat toteuttivat ryhmissä teemallisen hyötypelin yhdessä valitun asiakasryhmän kanssa. Lopputuloksena opintojaksolta oli kuuden opiskelijaryhmän hyötypelidemot erilaisille asiakasryhmille: ikäihmisille, HNMKY:n nuorten työpajoille ja Vantaan nuorisotoimelle. 

Opiskelijoiden palautteista oli luettavissa, että opintojakson tehtävä ei ollut helppo, sillä opiskelijat tulivat hyvin erilaisista taustoista ja jokainen toi mukanaan henkilökohtaisia lähtökohtiaan kurssille. 

”Kukaan ei osaa. Kenelläkään ei ole kokemusta. Kaikilla on rutkasti muita sitoumuksia ja velvoitteita. Emme tunne toisiamme. Jokainen haluaa hoitaa homman maaliin mahdollisimman vähällä vaivalla.” 

Suurimmalle osalle pelillisyys oli täysin uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Lähdimme opintojaksolla liikkeelle Pelitarina-metodin kautta, joka on kehitetty Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan PRO SOS -hankkeessa. Pelitarina toimi orientaationa pelillisyyden maailmaan, sillä omaan pelaamisen historiaan kurkistaminen teki näkyväksi myös sen, että jokaisella meistä on kokemuksia pelaamisesta.

Opiskelijaryhmien prosessit hyötypelien toteuttamiseksi kulkivat erilaisia polkuja. Yhdelle ryhmistä työskentely prosessi hahmottui psykologi Mihalý Csíkszentmihály  (2008) Flow-teorian kautta. Flow-tilaan kuljettiin vaiheiden kautta, jossa myös kontaktiopetuksella oli merkityksensä.

”Kontaktiopetuksessa toteutetut projektibattlet, joissa kurssilaiset arvioivat toistensa töitä, sekä opettajien kommentit olivat kultaakin arvokkaampia. Se kohensi itseluottamusta ja lisäsi kokemusta, että homma on hanskassa.”

Tiivis aikataulu toi opintojaksolle omat haasteensa ja se vaati paljon kaikilta mukana olleilta, niin opiskelijoilta kuin yhteistyökumppaneilta ja pelien kohderyhmän jäseniltä testata henkilöinä. Jokainen ryhmä pääsi kuitenkin tavoitteeseen ja opintojakson päätteeksi meillä oli kuusi erilaista ja eritavalla toteutettua hyötypeliä. 

”Saimme ihmeellisesti kolmessa viikossa hyvällä sparrauksella ja ahkeralla työskentelyllä aikaiseksi mobiilipelin, jota voi ihan oikeasti pelata ja joka – palautteiden perusteella – vielä toimii varsin mukavasti. Joitakin yksityiskohtia, kuten pisteytys, ohjeistus ja pelin tausta, jäi vielä keskeneräisiksi, ja niitä olisi toki ollut mukava miettiä rauhassa ja ajan kanssa.”

Tärkeintä palautetta opintojaksolta opiskelijoilta oli se , että saimme kiteytettyä pelillisyyteen ja pelillistämiseen olennaisesti liittyviä näkökulmia, kokeiltua hyötypelin kehittämistä yhdessä kohderyhmän kanssa ja monialaisena opiskelijatiiminä. Se myös herätti opiskelijoita ajattelemaan ja näkemään sosiaali- ja terveysalan kenttää pelillisyyden mahdollisuuksien näkökulmasta. 

”Se avasi meille lukuisia uusia ovia, joita ei olisi tullut avattua ilman tätä opintojaksoa. Opintojaksolta jäi käteen tärkeitä työkaluja, joita voimme hyödyntää tulevissa ammateissamme.”

Lähteet:

• Mihályi Csíkszentmihályi (2008). Flow: The Psychology of Optimal Experience.
• Pelitarina sosiaalityön välineenä.

Teksti: Tiina Lehto-Lundén, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: ErikaWittlieb/Pixabay