Millaisia kokemuksia pelillisyydestä Helsingin NMKY on saanut CONNEXT-hankkeen aikana? Helsingin NMKY:n projektipäällikkö Jyrki Eräkorpi haastatteli kollegoitaan etsivä nuorisotyöntekijä Monaa ja työpajan yksilövalmentaja Villeä, ja visioi, että pelillisyys on nyt pysyvä osa organisaation toimintaa.

Avoimin mielin pelillisyyshankkeeseen

Lähdimme mukaan hankkeeseen koska yhdistyksen toiminnassa on mukana hankeen kohderyhmää. Pelillisyys ja liikuntalähtöinen pedagogiikka sopivat tukemaan arjessa oppimista myös yhdistyksen eri toimintamuodoissa. Pelillisyyttä, siinä muodossa kuin se hankkeen myötä avautui, ei varsinaisesti ole käytetty kuin satunnaisesti joissain yksittäisissä toiminnoissa. Niinpä kaikki oli uutta, ja lähes nollilta lähdettiin siis liikkeelle.

Ensimmäisenä vuotena pääsimme tutustumaan kansainvälisiin kumppaneihin, ja sen myötä avautui silmät pelillisyyden mahdollisuuksista nuorisotyössä. Sisäisesti päätimme hyödyntää Seppo.io pelialustaa. Sen etuna oli helpohko sisällön tuottaminen. Haasteena onkin, miten pedagogisista tehtävistä saa luotua innostavia ja motivoivia.

Pelillisyyden käyttökohteita Helsingin NMKY:ssä

Näiden vuosien aikana erilaisia pelillisiä tehtäväkokonaisuuksia onkin kehitetty sekä ohjaajien että nuorten kanssa. Niitä on toteutettu hyvin eri mittaisina, jossa yhden pelin/tehtävän kesto on ollut vartista useamman viikon kestävään. Lyhytkestoiset kokonaisuudet ovat toimineet esimerkiksi Helsingin NMKY:n työpajassa virittämässä ryhmätapaamisissa osallistujia pohtimaan mielenterveyden haasteita, rahan käyttöä, fyysistä kuntoa tai muita hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita. Kyseiset seikat ovat monesti esteenä nuoren kouluttautumiselle ja työllistymiselle.

Pitkäkestoisissa tehtäväkokonaisuuksissa ohjaaja on antanut pelaajille henkilökohtaista palautetta viikoittain. Tämän kaltainen pidempikestoinen tehtävä tuki yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siinä pystyttiin kyseisen pelin avulla pitämään luontevasti yhteyttä. Tämä korostui erityisesti Covid-aikana, kun ryhmätoiminta ja fyysiset kohtaamiset olivat minimissä.

Pelillisyyttä on hyödynnetty vuosittain mm. kesätyöntekijöiden perehdytyksessä työtehtäviin, tavoitteisiin sekä tietysti ryhmään. Toteuttamallamme tavalla poikkeusaikana pystyimme toteuttamaan koulutusta myös koronaturvallisesti. Ilman hankkeen synnyttämään osaamista tämän kaltaiset tapahtumat eivät olisi toteutuneet, ainakaan yhtä mainiosti. Pelillisyys on siis tullut jäädäkseen toimintoihin. Niiden mahdollisuudet ovat rajattomat. Hankkeen loppupuolella vielä toteutettiin innostavia työpajoja pelillisestä yhteiskehittämisestä. Ainakin itse innostuin yhteiskehittämisestä myös.

Pelillisen työotteen harjoittelu CONNEXT-hankkeen yhteydessä on ollut arvokasta myös monelle Helsingin NMKY:n työntekijälle. Tässä kaksi heistä, Mona ja Ville kertovat kokemuksistaan.

Miten ymmärrät pelillisyyden/mitä pelillisyys tarkoittaa sinulle?

Mona: Pelillisyys on minulle ja minun työssäni työväline, jonka kautta pystyn lähestymään asioita nuoren kanssa. Pelimaailma on itselleni vieras, koska en pelaile, joten työssäni tämä toimii myös hyvin keinona päästää nuoren osaaminen valloilleen niin, että nuori on mentorini tässä asiassa. Pelillisyys voi olla harraste, elämäntapa, työväline, kokemus, kulttuuri.

Ville: Pelillisyys tarkoittaa minulle oppimista erilaisten pelien ja pelaamisen muodossa. Se voi olla erilaisten harjoitteiden ja tehtävien tekemistä peliin luodun tarinan yhteydessä, näissä tehtävissä eteneminen vie kohti pelin päätepistettä. Pelillä on siis tavoite. Sisältö on vapaasti luotavissa, niin että se voi olla liitoksissa teemoihin joita kyseisessä oppimisympäristössä käydään muuten läpi. Pelien ja niiden sisällön luominen ovat sidoksissa pelin kehittäjän luovuuteen ja osaamiseen tuottaa harjoitteita.

Miten olet käyttänyt pelillistä työotetta?

Mona: Pelillistä työotetta olen käyttänyt nuorten ryhmien kouluttamisessa, jolloin koulutettava asia on rakennettu pelin ympärille. Pelillinen työote on myös nuorten ryhmien kanssa työskentelyssä — väline nuoriin tutustuttaessa ja nuorisotyöllinen ote. Lisäksi tietoiskun tapaan messuilla nuorten kanssa työskennellessä.

Ville: Olen käyttänyt pelillisiä elementtejä osana seinättömän työpajan yksilö- ja ryhmänvalmennusta. Pajan valmentautujat ovat jaksonsa aikana päässeet pelaamaan mm.  ”Voimavarojen talo” -peliä, joka on luotu Seppo.io -alustalle.

Kenen kanssa pelasit?

Mona: Olen pelannut 16-28 -vuotiaiden nuorten kanssa, joiden tulevaisuuden suunnitelmat ovat auki. Peleillä on pyritty tukemaan heidän koulutuspolkuaan ja tulevaisuuttaan.

Ville: Pelaajat ovat olleet 17-29 vuotta, seinättömän työpajan osallistujia, jotka ovat työkokeilussa. He ovat joutuneet pelien myötä pohtimaan mm. omia vahvuuksiaan.

Kenelle suosittelet pelillistä työotetta?

Mona: Suosittelen ehdottomasti kaikille pelillistä työotetta. Pelillisyys toimii hyvin rajatussa ajassa, yksilö – ja ryhmätyöskentelyssä, läsnä- tai etänä.

Ville: Suosittelen pelillisestä otteesta kiinnostuneille, sosiaalialan työntekijöille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Pelillisyys antaa vaihtoehtoisia tapoja käsitellä nuorille haastaviakin asioita. Peleissä ja tehtävissä voi pelaajille antaa rooleja ja ominaisuuksia, jotka eivät henkilöidy, vaikka ongelmat voivat olla samoja kuin roolihenkilöillä.

Miten vinkkaisit kollegan alkuun pelillisen työotteen polulla?

Mona: Vinkkaisin kollegaa kokeilemaan pelejä työvälineen näkökulmasta. Vaihtelu on aina virkistävää ja pelillistä työotetta hyödyntämällä tekeminen tulee luonnostaan. Pelillinen työote sopii monelle: esimerkiksi haastavan ryhmän kanssa, arempien nuorten kanssa, aikuisten kanssa.

Ville: Pelejä kokeilemalla näkee ja kokee, miltä ne pelaajan näkökulmasta tuntuvat. Sisältöjä luomalla huomaa, kuinka helpoksi pelien rakentaminen mobiilialustoille on tässä vaiheessa tehty. Avuksi ja tueksi esim. Pelikasvattajan käsikirja 2.

Helsingin NMKY oli mukana kehittämässä esimerkiksi Voimavarojen talo -tehtäväkokonaisuutta. Voit tutustua siihen ja muihin CONNEXT-hankkeen kehittämiin pelillisiin tehtäväkokonaisuuksiin Ideoita pelillisyyteen hurahtaneille -nettijulkaisussa.

Teksti: Jyrki Eräkorpi, Helsingin NMKY ry.

Kuva: HNMKY/Yökoris