Kirjoittajalta connextadmin

Fraasivihosta varmuutta liikunnan ohjaukseen

Fraasivihosta varmuutta liikunnan ohjaukseen

Sporttia kaikille -hankkeessa on kaivattu kielitukea niin monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille kuin ryhmiin osallistuville monikielisille nuorillekin. Yhteistyössä CONNEXT-hankkeen kanssa työstettiin Tuu mukaan! -materiaali, joka listaa yleisiä ohjauksessa käytettyjä sanoja ja fraaseja. Se sisältää myös erikoissanastoa kymmeneen suosittuun urheilulajiin jalkapallosta tanssiin ja pesäpalloon. 

Käytännön kokemus on osoittanut, että maahanmuuttajan kynnys osallistua järjestettyyn liikuntaan madaltuu, jos ohjaajana toimii omaa äidinkieltä ymmärtävä henkilö. CONNEXT:in Liikunnan ja kotoutumisen aamukahveilla on noussut esiin, että vieraskielisyyskin voi riittää: jos liikuntaa ohjaa muulla kuin omalla äidinkielellään, ilmaisut voivat olla selkeämpiä ja helpompia. Kaikkien on silloin helpompi ymmärtää niitä!

Tuu mukaan! -materiaalin myötä CONNEXT- ja Sporttia kaikille -hankkeiden toiveena on, että kaikki pääsevät ohjaamaan ja nauttimaan liikunnasta entistä enemmän, äidinkielestä ja syntymämaasta riippumatta.

 

Tuu mukaan! Sanasto ja fraasivihko monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille

 

Teksti: Mai Salmenkangas, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Riikka/Nettienkelit (CONNEXT-hankkeen visuaalinen ilme)

Miten esitellä koulun terveyspalvelut elävästi?

Miten esitellä koulun terveyspalvelut elävästi?

Opiskelijahyvinvoinnin ammattilaiset ovat huomanneet, että maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on haasteita löytää heille tarjotun tuen piiriin. Tämän parantamiseksi CONNEXT-hanke yhteistyössä Omnia-ammattioppilaitoksen kanssa tilasi meiltä valmistuvilta Metropolian ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoilta työkaluja ohjauksen tueksi.

Toinen opiskelijaryhmä loi Seppo.io-alustalle 15 erilaista tehtävää terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Opiskelijat saivat itse valita, missä järjestyksessä suorittivat pelin tehtävät. Testaus tapahtui Omniassa syksyllä 2019 oppilaiden omia kännyköitä käyttämällä pienryhmissä. Ensimmäisessä testiryhmässä olivat maahanmuuttajataustaiset oppilaat, ja toisessa testiryhmässä suomalaistaustaiset oppilaat. Testauspäivänä annoimme oppilaille ohjeet Seppo-pelin pelaamiseen ja autoimme peliin liittyvissä kysymyksissä.

Pienryhmät suorittivat tehtäviä itsenäisesti ympäri koulun aluetta. Osa tehtävistä oli enemmän tiedollisia, ja osa toiminnallisia ja luovia. Esimerkki tehtävästä: ”Mohammed ei tiedä, millaisissa asioissa terveydenhoitajalta voi pyytää apua. Kuvaa videolle tilanne/asia, jonka vuoksi Mohammed voisi mennä terveydenhoitajalle.” Vastauksen jälkeen meidän tehtävänämme oli vastata pienryhmälle pelin kautta suoraan, ja antaa pisteytys vastauksesta, joka tuli pelaajien nähtäväksi.

Toinen opiskelijaryhmistä työsti tukimateriaalin, jonka tarkoituksena on tuoda esille selkokielellä ja kuvia hyödyntäen eri yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenten palvelut sekä yhteystiedot. Sitä voidaan käyttää itsenäiseen muistiinpanojen kokoamiseen tai esimerkiksi osana yllä mainittua Seppo-peliä. Tukimateriaali on mahdollista ladata käyttöön tästä.

Omnian opiskelijoilta kysyttiin testauspäivän päätteeksi palautetta. Vastauksista ilmeni, että he haluaisivat jatkossakin käyttää pelaamista oppimisen tukena, perusteluna oli, että pelaaminen oli kivaa! Keräsimme myös tukimateriaalin testauksen jälkeen palautetta Opry-kierrokselle osallistuneilta opiskelijoilta, tutoreilta ja työntekijöiltä. Pääsääntöisesti palaute oli positiivista ja tukimateriaali koettiin toimivana. Positiivinen palaute lämmitti meidän kaikkien mieltä.

Kaiken kaikkiaan oppijoita kehittämistyössä olimme myös me terveydenhoitaja-opiskelijat Omnian oppilaiden lisäksi. Uskoisimme, että jokainen sai tästä projektista lisää eväitä ja taitoja omaan reppuunsa tulevaisuutta ajatellen. Seppo.io osoitteeseen pääsee kätevästi kokeilemaan erilaisia pelejä eri aihepiireihin liittyen, kannattaa kokeilla!

CONNEXT-hankkeessa tuotetut peliaihiot julkaistaan yleisölle vuoden 2021 loppuun mennessä. 

 

Teksti ja kuva: Syksyllä 2019 valmistuneet terveydenhoitaja-opiskelijat, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Moniaistillinen peli kohtaamisessa

Moniaistillinen peli kohtaamisessa

Usein ajatellaan, että digitaalisuus ja tekniikka vievät ihmisiä kauemmas toisistaan. Mitä jos niitä voisi kuitenkin valjastaa kohtaamisen ja jakamisen välineiksi? CONNEXT-hankkeen yhteydessä toteutettu Metropolian sosionomi- ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston VALMA-opiskelijoiden yhteinen peli on tästä onnistunut esimerkki.

 

Osana erästä opintojaksoa Metropolia kutsui Stadin VALMA-opiskelijat vierailulle ja pelaamaan uudelle Myllypuron kampukselle. CONNEXT-peliä pelattiin suomeksi sekä englanniksi 3-4 hengen ryhmissä, joissa molempien koulujen opiskelijat sekoittuivat moninaisine kielitaustoineen. Tietoa Metropolian opiskelumahdollisuuksista ja uudesta kampuksesta kerättiin suorittamalla toiminnallisia harjoitteita, joita pelin kysymykset ohjasivat. Pelatessaan ryhmät liikkuivat rakennuksen eri tiloissa.

Peli pedagogisena metodina on yhä käytetympi eri oppimisympäristöissä kuten esimerkiksi kieliopintojen yhteydessä. Sen konkreettisuus ja sosiaalisuus tuo ihmisiä yhteen ja tukee yhteistä sekä yksilöllistä oppimista, kuten Jouni Piekkari ja Juho Räsänen (2014) toteavat KAMU-hankkeessa kehitetyssä oppaassaan. Yhteinen moniaistillinen kokemus turvallisen luokan ulkopuolella voi tukea oppimista.

Vastauksia opiskelijat antoivat valokuvaamalla, haastattelemalla sattumanvaraisesti muita opiskelijoita, videokuvaamalla sekä kirjoittamalla. Multimediallisen pelin kysymykset ohjasivat opiskelijoita kirjastoon, ruokalaan ja ihmettelemään eri kerroksia. Pisteitä kerääntyi oikeiden vastausten perusteella.

 

Kohtauttamalla ja sujuttamalla kohti itseohjattua oppimista

Yksinkertaiset kysymykset saivat mukavia keskusteluja ja törmäämisiä Metropolian ja VALMA-opiskelijoiden kesken aikaan. ”Kohtauttaminen” kuvaa toimintaa, johon esimerkiksi maahanmuuttajat ja kantaväestö osallistuvat tutustuakseen ja yhdessä oppiakseen. Kohtauttaminen on toisin sanoen yhteisöllinen tapahtuma, joka tuottaa uusia kokemuksia ja uutta tietoa siihen osallistuville. (Piekkari 2017.)

Kysymykset ruokalistan sisällöistä ja kirjaston aukioloajoista johtivat henkilökohtaisimpiin keskusteluihin omista ruokatottumuksista, perheestä, tulevasta ammatista sekä suomen kielen opiskelusta. Yhteinen pelaaminen uudessa ympäristössä antoi VALMA-opiskelijoille tilaisuuden tutustua mahdolliseen tulevaan opiskelupaikkaan. Samalla käytettiin suomen kieltä luovasti aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Ryhmälähtöistä ohjaamistyyliä kutsutaan ”sujuttamiseksi”. Sana vastaa englanninkielistä fasilitoimista, ’to facilitate’. Tässä ohjaamistyylissä täysin valmiita oppimisen sisältöjä ei ole, vaan ryhmän jäsenet löytävät sisältöjä yhdessä toimimalla. (Piekkari & Räsänen 2014.) Näin ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen löytämisestä tulee osa yhteistä pelaamista, kuten Metropolian ja VALMA-opiskelijoiden yhteisessä pelissä. Tämä toimintatapa vaati aktiivisuutta ryhmän jäseniltä ja avoimuutta yhteistä oppimista kohtaan. Vastuu ryhmän tavoitteista on kaikilla.

Meidän ryhmässämme yksi osallistuja otti ohjaajan aseman ja ohjasi keskustelua ja vastausten kirjausta. Se tuki yhteisen toimintatavan löytämistä tehtävien ratkaisuun. Sujuttava ohjaaja tukee ryhmää sitä motivoimalla ja samalla toimintaan osallistumalla (Piekkari & Räsänen 2014). Ryhmäkokoonpano vaikutti myös yhteiseen pelituokioon. Ryhmän jäsenillä oli eri kokemuksia ja kielitaitoja: yhdessä löysimme yhteisymmärryksen kääntämällä, selittämällä ja näyttämällä toisillemme.

Yhteinen peli oli sopivan lyhyt ja vaihteleva tehtävien edetessä nopeasti. Paljon aikaa ei jäänyt mietiskelyyn, kun toisia opiskelijoita oli lähestyttävä haastattelun merkeissä. Pelissä oli yllätyksellisiä elementtejä, kun heti ensimmäinen ei suostunut haastateltavaksi. Vastaukset ladattiin tehtävän kohdalle ja jatkettiin uusiin tehtäviin.

Uuden rakennuksen moderni ilme ja valoisa olemus ihastutti tutustumaan tulleita VALMA-opiskelijoita. Myllypuron näkymiä isoista ikkunoista jäi moni ryhmistä ihailemaan ja vaihtamaan muutaman sanan pelin ohessa. VALMA-opiskelijoita kiinnostivat etenkin opiskelumahdollisuudet Metropoliassa ja mitä toimikuvia eri ammatit sisälsivät. VALMA-opiskelijat taas kertoivat omista taustoistaan ja opintopoluistaan.

 

Peli yhteisenä kokemuksena  

Moniaistilliset ja -medialliset harjoitteet olivat kokonaisvaltaisia ja jäivät hyvin mieleen pelin jälkeenkin. Osa tehtävistä vaati nopeaa toimintaa. Epämukavuus älypuhelimen kameran edessä unohtui nopeasti, kun tehtäviä oli suoritettava toisia ryhmiä nopeammin. Tiimihenki oli jo syntynyt, kun yhteiskuvaa otettiin viidennen kerroksen valoa tihkuvien ikkunoiden edessä.

Pelin avustuksella opiskelijat pääsivät heti keskustelemaan, kun aiheita tupsahteli vastaan pelin tehtävissä. Vastausmahdollisuuksien monimuotoisuus antoi kaikille mahdollisuuden osallistua tehtävien ratkaisuun. Interaktiivinen vastaaminen opiskelijoiden kesken loi lämminhenkisen tunnelman, jossa kaikki oppi yhdessä pelaten ja keskustellen.

 

Teksti: Sosiaalialan opiskelija Irene Dimitropoulos

Kuvat: Tuulia Simulainen ja pelaajien ottamat valokuvat

Lähteet:

Infograafien avulla uusiin unelmiin

Infograafien avulla uusiin unelmiin

CONNEXT-hankkeessa kehitetään uudentyyppistä visuaalista uraohjausmateriaalia maahanmuuttajataustaisille nuorille. Sille on todellista tarvetta, sillä heille suunnattua, käyttäjälähtöistä materiaalia on rajallisesti tarjolla. Metropolian sosiaalialan opiskelija Nea Kaila kehitti opinnäytetyössään suomalaista koulutusjärjestelmää koskevien infograafien prototyyppejä ja käytti toiminnallisia menetelmiä tarjotessaan Myllypuron valmistavan luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön. 

 

”Mä tiedän jo mitä haluan isona, musta tulee lentokonemekaanikko”

Oppilaiden vanhemmat sijoittivat ohjaustuokiossa ammattikortteja infograafipohjille.

Myllypuron yläkoulun valmistavan luokan oppilaat olivat innoissaan ja sama into tarttui myös ohjaajiin. Infograafien prototyyppien kehitystyö tapahtui oppilaiden kanssa ja samaa materiaalia testattiin myös vanhempainillassa oppilaiden vanhempien kanssa. Valmistavan luokan oppilaat olivat looginen valinta kehitystyökumppaneiksi, sillä oppilaat integroituvat pian yleisen opetuksen luokkiin ja joutuvat tekemään koulutusvalintansa yläkoulun päättyessä. Infograafit ja niiden yhteydessä apuna käytetyt ammattikortit saivat nuoret miettimään omia unelma-ammattejaan ja sitä, mistä niihin valmistutaan.

Oman identiteetin ja ammatillisen identiteetin löytyminen on nuoruuden kehitystehtävistä merkittävimpiä (Erikson 1994).  Uraohjaus- ja ammatinvalintamateriaalia on olemassa paljon. Maahanmuuttajataustaisille nuorilla ongelmaksi voi kuitenkin muodostua kielitaidon puute tai vaikeudet ymmärtää suomalaista koulutusjärjestelmää. Tähän ongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisua visuaalisen materiaalin avulla. Tarkoituksena oli suunnitella infograafit, joilla selkeyttää suomalaista koulutusjärjestelmää, toisen asteen opintoja sekä avata opetussisältöjä eri opintoasteilla. Millaista opiskelu on? Kauanko se kestää? Millaista sitoutumista se vaatii?

Visuaalinen materiaali jää mieleen

Aktiivisen ohjauksen oppaassaan Norman E. Amundson (2005) painottaa mieleen jäämisen merkitystä ja sitä, kuinka asia saa merkityksensä, kun se esitetään mieleenpainuvalla tavalla. Eri näköisen materiaalin luominen ei riitä. Infograafeja tulee voida käyttää niin keskustelun avaajana nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa kuin myös esimerkiksi pelillisenä versiona ja yhdistää niihin toiminnallisia menetelmiä kuten draamaa.

Metropolian Kepeli-hankkeen materiaaleissa on suoraan hyödynnettäviä versioita näistä. Infograafien testaustilantessa hyödynnettiin esimerkiksi Mieltymysmittarin ammattikortteja, joiden äärellä osallistujat saivat pohtia, minkä oppilaitoksen tutkinnon ne mahtavat edellyttää.

Toiminnallisuus taipuu moneen

Nuoruusiän kehitystehtäviin kuuluu myös toimijuuden oppiminen. Osallisuuden kautta saa onnistumisen kokemuksia ja ymmärrys omasta minästä rakentuu. (Wenger 1998.) Elämässä tarvittavia toimijuuden taitoja täytyy voida harjoitella. Nuorten kanssa työskennellessä tärkeimmäksi työvälineeksi nousi toiminnallisten menetelmien käyttö osana ohjausta. Oli huomattavissa, että toiminnalliset menetelmät auttoivat varsinkin poikia osallistumaan. Harjoitteet auttoivat rikkomaan jännitystä ja saivat nekin nuoret osallistumaan, jotka arastelivat suomen kielen käyttämistä. Lisäksi asiat jäivät paremmin mieleen.

Vanhempainillassa tuli yllättäviäkin havaintoja. Nuorten vanhempien toiveet lastensa tulevista ammateista olivat hyvin yhteneviä lasten omien toiveiden kanssa. Ei niinkään vanhempien kulttuuritausta vaan ennemmin vanhempien ikä vaikutti siihen, miten sallivia ja myöntyviä vanhemmat olivat ihan uudenlaisten uramahdollisuuksien ajatteluun. ”Lapseni saa itse päättää”, eräskin vanhempi totesi. Samalla keskustelua syntyi siitä, kuinka ammatillinen tutkinto voi Suomessa tuoda hyvän ansiotason.   

Väestöennusteen mukaan joka viides helsinkiläinen koululainen on vieraskielinen vuonna 2030 (Helsingin kaupungin tietokeskus 2019), tämän vuoksi kohdennetun ja selkeän uraohjausmateriaalin kehittäminen on tarpeen. Uuden hallituksen tavoite on laajentaa oppivelvollisuus koskemaan toisen asteen opintoja, mikä merkitsee ohjauksen tarpeen kasvua. Ammattilaiset voivat hyödyntää infograafeja myös maahanmuuttajataustaisten aikuisten ohjauksessa kuten Pakolaisavun Kurvi-projektissa on tarkoitus tehdä.

Teksti ja kuva: Nea Kaila

Kirjoittaja on Metropolian opiskelija, joka 20 vuoden työuran jälkeen löysi itsensä samasta tilanteesta kuin kohderyhmän nuoret; uusia urapolkuja etsimästä.

CONNEXT-hanke järjestää ammattilaisille infografiikan yhteiskehittämistilaisuuden 9.9. klo 13.30-16 Metropolian tiloissa (Hämeentie 135D). Tavoitteena on viimeistellä infografiikat ja jakaa ne hankkeen nettisivuilla eri ammattilaisten uraohjauksen tueksi 2020 alkuvuoteen mennessä.

Artikkelissa käytetyt lähteet

Amudson, Norman E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.

Emirbayer, Mustafa & Mische, Ann 1998. What is Agency? American Journal of Sociology 103. 962–1023. New York: Routledge. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www.jstor.org/stable/10.1086/231294?origin=JSTOR-pdf&seq=1#metadata_info_tab_contents>.

Erikson, Erik H. 1994. Identity: Youth and Crisis. New York: WW Norton & Company

Helsingin kaupungin tietokeskus 2019. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saatavana sähköisesti osoitteessa: <https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf>.

Wenger, Etienne 1998. Communities of practice: learning, meaning and identity. Cambridge, MA: Cambridge University Press.

Liikunta puhutti kahvikupposen äärellä

Liikunta puhutti kahvikupposen äärellä

Ensimmäinen Liikunnan ja kotouttamisen aamukahvit -tilaisuus keräsi aktiivisen joukon järjestöistä, urheiluseuroista ja kunnista keskustelemaan, verkostoitumaan ja jakamaan ajatuksia maahan muuttaneiden kotoutumisesta tukemisesta liikunnan keinoin. Tulevissa, CONNEXT for inclusion -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa jatketaan hedelmällistä keskustelua, syvennytään lisää aiheeseen asiantuntijoiden avausten myötä sekä jaetaan onnistuneita esimerkkejä toteutuneista tai meneillään olevista hankkeista. 

Ensimmäisen tapaamisen hanke-esimerkeistä vastasivat Plan International Suomi ja Helsingin NMKY. Molemmissa järjestöissä on tehty pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä maahan muuttaneiden parissa.

Planin Kotouttava luontoliikunta -toiminta

Plan toteuttaa vuosittain luontokotoutumisessa 1–3 hanketta. Tällä hetkellä meneillään on kaksi hanketta: Luontoliikunta yhdistää sekä Juuria ja silmuja. Viime vuonna hankkeissa järjestettiin 58 retkeä, johon osallistui 1 264 henkilöä.

– Luontokotoutuminen tukee maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä kotoutumista luontolähtöisen toiminnan avulla. Hankkeessa pyritään toteuttamaan retkiä ja tapahtumia, joihin osallistuu eri-ikäisiä ja eri taustoisia tulevia ihmisiä. Toimintamme keskittyy nyt pääkaupunkiseudulle ja pääasiassa kohtaamiset syntyvät koulu- ja opiskeluryhmien kautta, kertoo Plainin hankkeita esitellyt Anu Roverato.

Luontoliikunta yhdistää -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisia liikkumaan ja toimimaan luonnossa yhdessä sekä ohjata heitä henkilökohtaisiin kestävän elämäntavan ratkaisuihin. Hankkeen toimintamuotoja ovat esimerkiksi jokamiehenoikeuksiin keskittyvät luontoretket, harrastuskokeilut, luonnonhoitotalkoot ja kaupunkiympäristön tempaukset.

– Tällä hetkellä hankkeen tiimoilta tehdään yhteistyötä Stadin MaaLin (Helsingin kaupungin maahanmuuttajien liikunta) kanssa. Toiveena olisi, että CONNEXT-hankkeen ja tapaamisten avulla löydettäisiin lisää kumppaneita myös seuratoiminnan puolelta. Myös yli 5 henkeä sisältävät ryhmät voivat ilmoittautua mukaan toimintaan, toteaa Roverato puheenvuorossaan.

Helsingin NMKY:llä vuosien kokemus hanketyöstä maahan muuttaneiden kotouttamiseksi

HNMKY:n on laajasti tietoa ja näkemystä erilaisista hankkeista vuosien varrelta. HNMKY:n kehityspäällikkö Jyrki Eräkorpi esitteli järjestön laajaa Y-Care-toimintaa, jonka avulla vahvistetaan hyvinvointia, toiminnallista osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta.  

Toiminnan esittelyn ohessa Eräkorpi rohkaisi toimijoita tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja luomaan kontakteja monipuolisesti eri tahoihin. Lisäksi hän kannusti yhdistyksiä hanketoiminnan pariin.

– Uusi asia vaatii aina alkuinvestointia, mutta on hyvä myös miettiä, mitä sillä saadaan. Hanketyö on muun muassa lisännyt toimintaa ja tunnettavuutta. Lisäksi hankkeiden myötä toimijoidemme osaaminen on karttunut, kertoo Eräkorpi ja lisää, että hyvissä hankkeissa on aikaa myös kehittää.

Y-Care-palvelukokonaisuuksista osallistujat kiinnostuivat erityisesti MOK- ja Yökoris-toiminnasta. MOK Intercultural Competence Training – Monikulttuurinen ohjaajakoulutuskoulutus tarjoaa osaamista kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen, antaa välineitä monimuotoisten ryhmien kanssa työskentelyyn ja mahdollisuuden peilata omaa roolia ja kokemuksia muutokseen ja kulttuuriin pienryhmässä.

– Monikulttuurinen ohjaajakoulutusta on tarjolla ympäri Suomea ja sitä voidaan järjestää tilauksesta, Eräkorpi vastasi koulutuksesta kiinnostuneille.

Yökoris on matalan kynnyksen toimintaa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Yökoriksen keskeisenä ideana on luoda monikulttuuriselle nuorisolle yhteisö, jolla on mielekästä tekemistä ja johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Toimintatapa on yksinkertainen: HNMKY vie toiminnan suoraan nuorten luokse. Vuosien saatossa toiminnalla on ehkäisty nuorten syrjäytymistä, tarjottu työpaikkoja ja integroitu maahanmuuttajataustaisia nuoria yhteiskuntaan.

– Nimestä huolimatta toimintaa järjestetään myös päivisin ja muidenkin lajien kuin koripallon ympärille. Viime vuonna meillä oli 280 tapahtumaa, joissa 150:ssä ei pelattu koripalloa. Tämä on kohtaamistyötä, jossa liikunta on välineenä. Liikunta yhdistää monia ja sitä kautta on löydetty voimaa ja omaan identiteettiä, toteaa Eräkorpi.

Tule mukaan CONNEXT-aamukahvitilaisuuksiin!

CONNEXT-aamukahvitilaisuuksien tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Aihepiirit keskittyvät maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisen sekä kotoutumisen ympärille.

– Viestintä ja kohderyhmän tavoittaminen, seurojen ja kuntien yhteistyö, yhteisen kielen puuttuminen, avustukset sekä hyödyn ja vaikuttavuuden mittaaminen olivat aiheita, jotka nousivat toivelistassa esille. Lisäksi pohdittiin maahan muuttaneiden sitouttamista järjestön toimintaan ja vertaisohjaajien merkitystä. Tulevien tilaisuuksien teemat rakennetaan osallistujien toiveiden pohjalta, kertoo CONNEXT-hankkeen projektipäällikkö Mai Salmenkangas.

Salmenkangas kannustaa eri tahoja olemaan rohkeasti yhteydessä CONNEXT-hankkeen yhteistyötahoihin ja toivoo uusien kumppanuuksien syntymisiä.

Teksti ja kuvat: Minttu Koivumäki/ Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

 

Tilaisuuden materiaaleja

CONNEXT-hankkeen aikana järjestetään vielä kahdeksan aamukahvitilaisuutta. Seuraava tilaisuus pidetään Helsingissä tiistaina 5.11.2019 klo 8.30–10.00, Metropolian Myllypuron kampuksella. Lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuuksissa on aikaa verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle. Järjestelyistä vastaavat Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, HNMKY ja Metropolia Ammattikorkekaoulu osana CONNEXT-hanketta.

Ilmoittaudu mukaan Liikunnan ja kotoutumisen -verkostoon.

Seppoa pelaamalla kesätyöt käyntiin

Seppoa pelaamalla kesätyöt käyntiin

Kauniina, kesäisenä toukokuun päivänä kokoontuivat HNMKY:n tulevat Yökoriksen kesätyöntekijät yhteen ja tutustuivat sekä toisiinsa että tulevaan kesätyöhönsä pelaamalla mobiilisti Seppo.io-alustalle tehtyä peliä.

Paikalla oli nelisenkymmentä nuorta, joista iso osa oli maahanmuuttajataustaisia ja elämänsä ensimmäisen kesätyön äärellä. 

Pelaaminen toteutettiin pienryhmissä ja nuoret jalkautuivat ulos tekemään monenlaisia tehtäviä, joissa tuli esimerkiksi aktivoitua Yökoriksen somessa tai pohtia HNMKYn arvoja. Pelaamisessa näkyi nuorten into ja parituntinen kului kuin siivillä. 

Seppoalustalla pelaaminen oli kaikille uutta. Pieniä teknisiä haasteita tuli välillä vastaan, mutta kiinnostavat tehtävät ja konkreetttinen yhteinen tekeminen pitivät yllä hyvää fiilistä!

Kiinnostavinta kuitenkin oli, että Seppo-pelialustan käyttö ei kuitenkaan jäänyt HNMKY:n kesätyöntekijöillä vain kertaluonteiseen kokeilemiseen, vaan heillä oli mahdollista pelata ja tehdä työhönsä liittyviä tehtäviä läpi koko kesän. Tämä kesän mittainen pelaaminen oli kokeiluna aivan uudenlainen lähestymistapa, josta varmasti kuullaan vielä lisää! 

Pelaamisen hyödyntäminen monimuotoisesti joko kertaluontoisena tai pitkäkestoisena tapahtumana tarjoaa sekä nuorille että ohjaajille monenlaisia mahdollisuuksia oppia ja kokeilla uutta.

Muistathan, että pelaamisen ja oppimisen yhdistämisessä vain oma mielikuvituksesi on rajana!

 

Teksti ja valokuva: Tiina Lehto-Lundén/ Metropolia Ammattikorkeakoulu

Nuorten osallisuutta etsimässä Ghentissä

Nuorten osallisuutta etsimässä Ghentissä

Maaliskuussa 2019 CONNEXT-hankkeen osallistujat kokoontuivat Belgiaan, Ghentiin. Yksi hankkeen tavoitteista on jakaa ja hyödyntää asiantuntijaverkoston kesken kokemuksia ja parhaita käytäntöjä erityisesti maahanmuuttajanuorten parissa tehtävästä työstä.  Niinpä keskiviikkona 20.3.2019 jalkauduimme Ghentin työpaja- ja koulutusviikon ideariihistä ja hyötypeliympäristöstä myös konkreettisesti katsomaan, kuinka paikalliset organisaatiot työskentelevät marginaalissa ja heikossa asemassa olevien nuorten parissa.

Puutahrapenkkejä ja muuta merkityksellistä

Ensimmäinen kohteemme oli vzw a Part, paikallisten toimijoiden yhteenliittymä, jonka toimintamalleihin kuuluvat mm. yksilö- ja ryhmäohjaus, opettajien ja viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö sekä työpaja- ja nuorisotalotoiminta. Lisäksi heidän työkalupakkinsa sisältää nuorten kanssa luonnossa liikkumista ja maatilalla työskentelyä. Nuorten taustoissa vilahtelevat ongelmat kuulostivat myös suomalaiseen yhteiskuntaan peilattuina surullisen tutuilta; näköalattomuus, kielitaidottomuuden marginalisoiva vaikutus, taloudelliset ongelmat, päihteiden ongelmakäyttö jne.  Syrjäytymisen ainesosia siis, joiden ehkäisyyn pureudutaan mm. nuorten osallisuutta ja itseluottamusta kasvattamalla.

De Werf -työpaja

vzw a Part- organisaation De Werf– työpajalla työntekijät kertoivat meille eri yksiköiden toiminnasta, työskentelytavoista ja kohderyhmistä. vzw a Part – organisaatio saa rahoitusta toiminnalleen valtiolta, mutta sen yksiköt yrittävät kerätä rahaa myös itse erilaisilla myyntituotteilla tai tapahtumilla. De Werf-pajan puuverstaalla nuoret rakentavat ja kokoavat mm. puutarhapöytiä myyntiä varten.                   

Puutyöpajassa valmistuva puutarhapenkki ei välttämättä kuulosta maailmoja mullistavalta keksinnöltä, mutta yhden nuoren elämään sillä saattaa olla isokin vaikutus. De Werf- työpajan työntekijät esittivät, kuinka konkreettisesti omien käsien kautta valmistuva ja paikalliseen naapurustoon sijoitettava puistonpenkki voi olla yksi askel, joka kasvattaa nuoren tunnetta omasta kyvykkyydestä ja osallisuudesta.

De Werf -puutyöpaja

Uusien arkirutiineiden merkitys

Toinen esimerkki organisaatioon kuuluvista yksiköistä on Albezon. Sen toiminta perustuu nuoren totaaliseen irtautumiseen vanhoista kuvioista ja on tarkoitettu esim. päihdekuntoutujalle. Albezon tarjoaa paikan yhdelle nuorelle kerrallaan 10 viikon ajaksi. Yksikkö sijaitsee 12 tunnin ajomatkan päässä Ghentistä, Ranskan puolella alueella, josta lähimpään naapuriin on 40 km.

Albezon

Aivan tänne asti emme siis siirtyneet, vaan kuuntelimme ohjaajien tarjoaman esittelyn toiminnasta. Paikka on pieni ja vanha maatila, jota ylläpitää pariskunta, joka valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nuori asuu tilalla olevassa erillisessä rakennuksessa ja osallistuu kaikenlaisiin maatilan töihin, esimerkiksi halkojen hakkaamiseen talojen lämmitystä varten ja käyttöveden hakemiseen läheisestä joesta. Joskus paikka ja toiminta siellä toimii nuorelle pysäyttävänä tekijänä ja uuden elämän suunnan näyttäjänä.                                                

Voimaantumista polkupyörän päällä

Seuraava vierailukohteemme oli Groep INTRO, jossa opetus- ja työpajatoiminnan lisäksi järjestetään myös mm. ryhmätyötä kehittäviä harjoitteita, puutarhan ja kanojen hoitoa sekä polkupyörällä ajon opetusta. Kaksi rengasta ja uusi taito tarjoavat mahdollisuuden ja vapauden liikkumiseen, mikä on voimauttanut erityisesti nuoria naisia.  Pieniä suuria asioita siis, joiden äärelle oli mielenkiintoista pysähtyä ihastelemaan ja ihmettelemään keskiviikkoisena iltapäivänä.

Groep INTRO

Maahanmuuttajille väyliä vapaaehtoistyöhön

Viimeinen kohteemme oli DOK, joka tarjoaa toiminnallaan maahanmuuttajille matalan kynnyksen paikan tavata toisiaan, verkostoitua ja saada mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistöitä. DOK toimii Achterdok-satama-alueella purku-uhan alla olevassa rakennuksessa, jonka piha-alue on rakennettu yhdessä osallistujien kesken kaikkien yhteiseksi olohuoneeksi. Alueella on grillausmahdollisuus, hiekkalaatikko ja liukumäki lapsille sekä kesän aikana kioskitoimintaa. Etenkin kesäaikaan alueella järjestetään erilaisia kaikille avoimia tapahtumia ja juhlia. Alueesta onkin tullut suosittu, monikulttuurillinen perheiden kokoontumis-  ja ajanviettopaikka.

DOK

Kaksi kertaa vuodessa DOK haastattelee uusia tekijöitä vapaaehtoistyöhön. Haastatteluun voi saapua kuka tahansa, eikä osallistumiselle ole asetettu kielitaitorajaa.  Työtehtäviä tarjoavat erilaiset yritykset ja järjestöt ympäri Ghentin aluetta. Monet työt sijoittuvat pääsääntöisesti huhti – lokakuulle. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa avustamista, kuten tapahtuma-alueiden rakentamista, purkamista ja niissä toimimiseen liittyviä tehtäviä. Toiminnan tavoitteena on luoda maahanmuuttajille väyliä, verkostoja ja siten mahdollisuuksia työllistymiseen sekä sijoittumista osaksi yhteiskuntaa, unohtamatta yhteisen olohuoneen käyttöä tapaamispaikkana.

Mielenkiinnolla seurasimme, kuinka saamaa tematiikkaa lähestyttiin usean eri toimintamallin kautta. Kaikissa keskeisenä toistui kuitenkin yksilön kohtaaminen, kunnioitus ja hänen näkyväksi tekeminen. Yhteyksien rakentaminen yksilön ympärille – tästä ponnistaa myös CONNEXT.

Teksti: Karoliina Zschauer-Lilja (Stadin ammatti- ja aikuisopisto) ja Nanna Pajarinen (Omnia)

Kuvat: Karoliina Zschauer-Lilja, Nanna Pajarinen ja järjestöjen verkkosivut