Tekijä: connextadmin

Tehtäväideoita pelillisyyteen hurahtaneille

Tehtäväideoita pelillisyyteen hurahtaneille

Ta-daa! Nyt CONNEXT julkaisee ensimmäiset testatut tehtäväkokonaisuutensa suomeksi. Jos ohjaus ja orientaatio tai liikunnan edistäminen kiinnostavat sinua, tervetuloa tutustumaan Ideoita pelillisyyteen hurahtaneille -nettijulkaisuun!

Lähtöajatuksena on, että kaikki voivat hyödyntää työssään pelillisyyttä ja hurahtaa siihen kuten mekin. CONNEXT:ssa olemme hyödyntäneet tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisessa valmiita pelialustoja kuten seppo.io- ja Action Track -alustoja.

Tässä vaiheessa nettijulkaisussa julkaistaan 10 tehtäväkokonaisuutta kahdesta eri teemasta: orientoinnista ja ohjauksesta sekä liikuntaan innostamisesta. Myöhemmin hankkeen aikana julkaistaan lisää tehtäväkokonaisuuksia.

Ideat sopivat hyvin esimerkiksi ammattioppilaitosten opettajien, nuorisotyöntekijöiden, liikunnan ohjaajien tai muiden nuorten parissa työskentelevien työhön. Tehtävät voi ottaa käyttöön sellaisenaan tai niitä voi muokata omaan organisaatioon tai ryhmään sopivaksi. 

Ensivaiheessa seuraavat tehtäväkokonaisuudet löytyvät Ideoita pelillisyyteen hurahtaneille -nettijulkaisusta:

1.TEHTÄVIÄ ORIENTOINTIIN JA OHJAUKSEEN

  • Pekan työpajaseikkailu: Vastikään työpajalla aloittaneet nuoret tutustuvat Metalliverstaan aikatauluihin, sääntöihin ja toiminnan sisältöihin fiktiivisen Pekka-hahmon rinnalla ensimmäisten työpajapäivien aikana.
  • Valma tutuksi: Valma-koulutuksessa aloittavat nuoret orientoituvat kepeästi virtuaalisella kierroksella uuden oppilaitoksensa tiloihin ja käytäntöihin, joista on hyvä tietää ensimmäisenä koulupäivänä. 
  • Marialle ja Mohamedille tukea tarjolla: Uudet opiskelijat kiertävät eri puolilla oppilaitosta tutustumassa heille tarjolla oleviin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin fiktiivisten Maria- ja Mohamed-hahmojen kanssa.
  • Tutustu kirjastoon etänä: Uudet opiskelijat tutustuvat kirjaston tiloihin ja palveluihin, vaikka eivät pääsisi henkilökohtaisesti käymään paikan päällä.
  • Opinnot sosiaali- ja terveysalalla: Valma-opiskelijat tutustuvat toiminnalisesti lähihoitajan ja perustason ensihoitajan ammattialoihin tilanteessa, jossa tulevaisuuden ammatinvalinta on ajankohtainen.
  • Ammattioppilaitos tutuksi infografiikalla: Valma-opiskelijat tutustuvat toiminnallisesti siihen, miten ammattioppilaitokseen haetaan, miten siellä opiskellaan ja mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen. Tehtävissä hyödynnetään CONNEXT-hankkeessa tuotettua Kohti sopivaa opiskelupaikkaa -infografiikkaa.

 

2.TEHTÄVIÄ LIIKKUMAAN INNOSTAMISEEN

  • Liiku luonnossa laskien: Opiskelijat tekevät matemaattisia tehtäviä liikkuen ja omaa kehoa hyödyntäen. Samalla he tutustuvat Oittaan ulkoilualueen luontopolkuun.
  • Liiku ja liikuta!: Osallistujat pääsevät ajattelemaan liikkumista ja liikuntaa eri näkökulmista samalla, kun saavat liikuttaa omaa kehoaan kotiolosuhteissa.
  • Järkkää liikuntatapahtuma: Tätä tehtäväkokonaisuutta voi käyttää, kun halutaan aktivoida osallistujia miettimään, mitä erityisesti liikunnallisen tapahtuman järjestäminen vaatii.
  • Nyt treenataan: Opiskelijat harjoittelevat lihaskuntoliikkeitä ryhmässä ja haastavat itseään ja kehoaan, samalla opitaan liikuntaan liittyviä ilmaisuja englanniksi. Tehtäviä voi toteuttaa joko sisätiloissa tai ulkona.

Tervetuloa tutustumaan Pelillisyyteen hurahtaneille -verkkojulkaisuun!

Kuva: Park Troopers/Unsplash

Nuorille intoa liikuntaan peleistä?

Nuorille intoa liikuntaan peleistä?

Liiallinen istumisen on todettu olevan terveydelle haitallista. Liikkumattomuuden taustatekijöitä on tunnistettu ja on kehitetty uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Pelit ja pelillisyys voisivat osin toimia Sammakotratkaisuna liikkumattomuuden ongelmaan.

Nykyään liikuntateknologia on yleistynyt ja arkipäiväistynyt. Kaikkien saatavilla oleva teknologia mahdollistaa uudenlaisia pelillistettyjä ratkaisuja myös liikkumiseen innostamisessa. Pelillistämisellä voidaan vaikuttaa liikuntamotivaatioon positiivisella tavalla.

Digitaaliset liikuntapelit ovat pelejä, jotka yhdistävät pelaamisen ja liikunnan/liikkumisen. Pelit vaativat käyttäjältä fyysistä aktiivisuutta eli omana kehon liikuttamista, pelin pelaamiseen. Yleisimpiä on konsoli- ja mobiilipohjaiset pelit esim. Wii, Xbox (Kinect), Playstation, tietokone, älypuhelimet, tabletit, muut kannettavat laitteet.

Pelit koukuttavat liikkumaan 

Pelillistämisen vaikutusta nuorten liikkumisaktiivisuuteen on tutkittu esimerkiksi Oulussa, jossa 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Heistä satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. He saivat käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi heidän fyysistä aktiivisuutta mitattiin ja arvioitiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Tuloksena tunnistettiin viisi erilaista profiilia paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: 

  • paljon istuvat liikkujat  
  • elämäänsä tyytymättömät  
  • syömishäiriöillä oireilevat  
  • huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat 
  • pelaajat  

Interventio lisäsi jonkin verran fyysisen aktiivisuuden määrää ja elämäntyytyväisyys koheni. Osallistujat pitivät mobiilin palvelun pelillisyyttä kiinnostavana. Pelillistäminen voisi olla myös tehokas keino herättää kiinnostusta eri palveluista sekä kasvattaa käyttäjien kiinnostusta omaa terveyttään ja hyvinvointiaan kohtaan. Digitaalisilta liikuntapeleiltä toivotaan yleensä sekä huvia että hyötyä. Monet haluavat parantaa omaa kehotuntemustaan käyttämällä kattavaa terveysseurantaa vuorokauden ympäri. 

Lapsille hauskuutta arkisiin askareisiin 

Myös lasten kiinnostusta arjen liikuntaan herätellään pelillisillä keinoilla. Esimerkiksi aktiivirannekkeen voi ohjelmoida keräämään virtuaalikolikoita hampaiden pesusta, vaatteiden pukemisesta ja pienistä kotiaskareista. päivän liikuntatavoite. Jos liikuntatavoite täyttyy, lapsi pääsee seikkailemaan viidakkopelissä. Usein laite toimii parhaiten lajeissa, joissa kävellään tai juostaan. Kun askelia kertyy huimat 11 000, määrä oikeuttaa etenemään sovelluksen pelilaudalla. Luukusta löytyy kivaa tietoa tukaanista. Tämä on koukuttavaa ja lapsi ei malta odottaa, että pääsisi kurkistamaan seuraavaan luukkuun. Idea motivoi liikkumaan. Monet muistavat Pokémon GO -pelin. 54 % pelasi pelkästään huvin vuoksi, 46% yhdistääkseen liikunnan ja huvin.

Pelillisyys voi saada aikaan eri hyötyjä koskien fyysistä kuntoa ja  -aktiivisuutta, sillä voidaan lisätä sosiaalista hyvinvointia, eli pelataan porukassa ei yksin. Pelillisyyttä tai pelilaitetta ei voida suositella ainoaksi keinoksi lisätä fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta, vaan sitä voidaan suositella vaihtoehdoksi perinteisemmille istuen tapahtuville videopelaamisen muodoille. 

Seuravassa listassa luetellaan muutamia pelillisiä liikuntasovelluksia:

CONNEXT:n liikuntaa edistäviä pelillisiä tehtäviä

Viime kuukausina myös CONNEXT:ssa on kehitetty liikuntateemaa käsitteleviä tehtäväkokonaisuuksia, joista osa on nyt myös julkaistu. Yksi tehtäväkokonaisuuksista on nimeltään Liiku ja liikuta! joka kehitettiin CONNEXT- ja RIVE-hankkeiden yhteiseen webinaariin. Se lähtee ajatuksesta, että liikkumattomat saattavat usein syyllistää itseään liikkumattomuudestaan, vaikka taustalla voi olla heistä riippumattomia syitä, esimerkiksi:

  • kiusaamiskokemuksia,  
  • huonoja koululiikuntakokemuksia,  
  • liikuntaan liittyviä fyysisiä rajoitteita,  
  • kulttuuriin, sukupuoleen tai vähemmistötaustaan liittyviä syitä  
  • masennusta ja yksinäisyyttä 

Tällöin tehtävien tulisi auttaa nuoria purkamaan liikkumiseen liittyviä kielteisiä mielikuvia lempeästi ja auttaa heitä löytämään omannäköisiä liikkumisen muotoja. Pelaamisen kautta nuoret saattavat myös löytää itselleen turvallisen ryhmän, jossa liikuntaa on mukava harrastaa itselle sopivalla ja häpäisemättömällä tavalla.  

Liiku ja liikuta! tehtävät ja muita pelillisiä ideoita löytyy Ideoita pelillisyyteen hurahtaneille -nettijulkaisusta.

Pelit auttavat myös tunnistamaan motivaatiota. Kielteisyys liikkumista kohtaan voi olla nuorilla myös vastakulttuuriin liittyvää kapinaa: halutaan vastustaa kilpaurheiluun liittyviä kyseenalaistamattomia ja hegemonisia arvoja. Silloin paras tapa innostaa nuorta liikkumaan onkin ehkä keskustella näistä arvoista avoimesti.

Pelit voivat auttaa keksimään yhdessä sellaisia liikkumisen muotoja, jotka sopivat omiin arvoihin. On helppoa ulkopuolelta arvostella sellaisia nuorten omia spontaaneja liikkumisen muotoja kuin kaljakellunta tai metsissä hengailu. Ne saattavat kuitenkin olla maailmankuvaansa aktiivisesti rakentavan nuoren ensimmäisiä askelia aktiiviseen luontokokemukseen ja kehollisesti aktiiviseen aikuisuuteen. 

Teksti: Marianne Sipilä ja Jouni Piekkari, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Alexas Photos/Pixabay

Lähteet 

Kari, T. (2017) Liikuntateknologia ja pelillistäminen. Kuntotestauspäivät esitys.

Kari, T. (2016). Pokémon GO 2016: Exploring Situational Contexts of Critical Incidents in Augmented Reality. Journal of Virtual Worlds Research, 9 (3), 0. doi:10.4101/jvwr.v9i3.7239 

Leinonen, A.-M., Pyky, R., Ahola, R., Kangas, M., Siirtola, P., Luoto, T., … Jämsä, T. (2017). Feasibility of Gamified Mobile Service Aimed at Physical Activation in Young Men: Population-Based Randomized Controlled Study (MOPO). JMIR mHealth and uHealth, 5(10), e146

Yhdenvertaisuutta konkreettisilla toimilla

Yhdenvertaisuutta konkreettisilla toimilla

Liikunnan ja kotoutumisen aamutilaisuudessa jatkettiin CONNEXT- ja RIVE -hankkeiden Yksin ja yhdessä -webinaarissa heräteltyä keskustelua inklusiivisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Mitä kunnissa, järjestöissä ja seuroissa voi tehdä käytännössä?

AskeleetAamutilaisuuden virikepuheenvuoron piti erityisasiantuntija, Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etnon pääsihteeri Peter Kariuki. Puheenvuorossaan Kariuki avasi Etnon tehtävää toimia asiantuntijaverkostona maahanmuuttoon, kotoutumiseen, maahanmuuttajien vaikuttamismahdollisuuksiin ja osallistumiseen, yhdenvertaisuuteen ja eri väestöryhmien väliseen vuoropuheluun liittyvissä kysymyksissä.

Kariukin mukaan liikuntapolitiikan keskeiset kysymykset ovat vielä marginaalissa monissa valmisteluissa. Liikuntakysymykset jäävät aivan liian usein muiden valmistelussa olevien teemojen alle. Hän haastoikin osallistujia tekemään konkreettisia kehittämis- ja muutosehdotuksia sekä pitämään keskustelua yllä. Hyvällä yhteistyössä voidaan asioita muuttaa ja viedä keskustelua eteenpäin.

Ympäristön pitää olla aidosti avoin ja turvallinen kaikille

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMUn Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö Linda Ruutu nosti puheenvuorossaan esille ajatuksia yhdenvertaisuudesta liikuntakentällä. Yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kaikki ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

  • Ympäristön pitää olla aidosti avoin ja turvallinen kaikille. Tämä ei synny itsestään vaan vaatii konkreettisia toimenpiteitä. Ei riitä, että ajatellaan ettei meidän toiminnassamme syrjitä ketään. Liikunta ja urheilu ovat parhaimmillaan hyvinvointia lisäävia asioita, joiden tulisi olla mahdollista kaikille, toteaa Ruutu.
  • Liikuntakentällä on hyvä pohtia, kuinka hyvin tunnistamme yhdenvertaisuusongelmat. Tarjotaanko seuroissa toimintaa kaikille? Jakautuvatko harjoitusvuorot tasaisesti? Miten mahdollistetaan maahan muuttaneiden naisten ja tyttöjen osallistuminen? Miten puutumme häirintään? Eli miten toiminnasta saataisiin aidosti monimuotoisempaa?                     

Miten työtä tehdään käytännössä?

Yksi keino yhdenvertaisuuden edistämiseksi on kouluttautuminen ja tiedon lisääminen. Ohjaajille pitäisi saada tietoa eri lähtökohdista tulevien ihmisten parissa toimimisesta. Yhteisessä keskustelussa kielitaidon puute nähtiin yhtenä suurimmista haasteista, miten saada uusia harrastajia mukaan toimintaan. Tähän vastaukseksi koetiin muun muassa työntekijöiden moninaisuus kolmannella sektorilla sekä kulttuuritulkit. Järjestöjen viestinnässä ja markkinoinnissa sekä eri tilaisuuksissa pitäisi huomioida esiintyjien ja kuvissa esiintyvien ihmisten diversiteetti.

Ryhmäkeskusteluissa nousi esille, että monet järjestöt ja kunnat ovat jo puuttuneetkin oman toiminnan epäkohtiin. Asiakkaiden ja kaupunkilaisten pitäisi tulla mukaan kehittämistyöhön ja osa kunnista on ottanut maahan muuttaneita mukaan yhteisiin pöytiin pohtimaan, miten kohderyhmät tavoitettaisiin parhaiten. Vastuullisuusklinikoiden järjestämien liitoissa sekä erilaiset toimivat verkostot ja yhteistyö nähtiin hyviksi tavoiksi viedä asioita eteenpäin.

Tukimateriaaleja kehittämistyön ja arvioinnin tueksi

Osallistujien keskuudessa kaivattiin myös konkreettisia välineitä ja oppaita yhdenvertaisuuden eteenpäin viemiseksi. Alla on tapaamisessa esille nostettuja verkkosivuja. Sivuilta löytyy tietoa, tutkimuksia ja erilaisia tarkistuslistoja, joiden avulla voi kehittää ja tarkastella omaa toimintaa.

Peter Kariukin esitys 4.5. Liikunnasta Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa (PDF)

Verkostotilaisuudet lisäävät tietoisuutta ja tukevat verkostoitumismahdollisuuksia aiheen parissa työskenteleville

CONNEXT-tilaisuuksien tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Aihepiirit keskittyvät maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisen sekä kotoutumisen ympärille.​

Syksyn tilaisuuksien päivämäärät on julkaistu.  Voit jo nyt ilmoittautua mukaan verkostoitumaan ESLUn tapahtumakalenterista:

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

Kuva: Bruno Nacimiento/Unsplash

Liikuntaa ja kielen oppimista pelillisesti

Liikuntaa ja kielen oppimista pelillisesti

Inklusiivisuutta monikulttuurisessa Suomessa käsitellyt Yksin ja yhdessä -webinaari herätti paljon kiinnostusta: mukaan ilmoittautui yli sata osallistujaa. CONNEXT- ja RIVE -hankkeiden järjestämän webinaarin yhtenä juonteena oli, miten pelillisyyttä voidaan hyödyntää maahan muuttaneiden liikkumisen edistämisessä ja siinä samalla kielen oppimisen tukena. Webinaari herätti Metropolian sosionomiopiskelija Sara Pacellissa muistoja myös omista kielen oppimiskokemuksista.

Osallistuin Yksin ja yhdessä – kohti inklusiivisuutta monikulttuurisessa Suomessa -webinaariin, jossa käsiteltiin maahan muuttaneiden liikuntaa eri näkökulmista ja esiteltiin tapoja, miten liikkumista voi edistää. Tutkijat Kati Kauravaara ja Eva Rönkkö myös valottivat, miten yhdenvertaisuuden täytyy toteutua, jotta yhdessä liikkuminen ja rinnakkaiselo onnistuvat. Heidän silmiä avaavan esityksensä oli otsikoitu Inkluusio – mihin sitä tarvitaan liikunnassa?  Usein liikkumisella on tiivis yhteys myös kielen oppimiseen ja kotoutumiseen.

Minulle webinaari herätti muistoja, miten motivoitunut olin oppimaan uuden kielen muutettuani Keski-Eurooppaan, ja kuinka nopeasti motivaationi laski. Töiden löydyttyä motivaationi paikallisen kielen oppimisen suhteen laski entisestään, sillä uusi työ piti kiireisenä, ja monet asiat soljuivat englannin kielellä. Samanaikaisesti tiedostin, että kielitaidottomuuteni sulkee minulta monia ovia. Jokapäiväisessä arjessa eniten minua harmitti se, etten ymmärtänyt kirjoitettua kieltä ympärilläni, kuten sanomalehtien otsikointia. TV:n katselukin jäi osaltani miltei kokonaan.

Kaikki uuteen maahan muuttaneet tiedämme, kuinka uuvuttavalta kielen opiskelu voi tuntua ja kuinka motivaatio oppimiseen on aaltoilevaa. Muistan vieläkin, kuinka kielikurssilla sain pinoittain huonolaatuisia kopioita ja opettaja puhui puhumistaan ja kirjoitti taululle loputtomia listoja verbien taivutusmuodoista – ja kuinka pelottavan helppoa oli sulkea korvansa ja antaa ajatusten harhailla jossain aivan muualla.

Pelillisyys ja kielen oppiminen ne yhteen sopii

Webinaarissa osallistuin Pelillisyys maahanmuuttajien opetuksessa -työpajaan, jossa yhtenä puhujista oli valmentavan koulutuksen (valma) opettaja Anni Siltala Omniasta. Maahanmuuttajille suunnatussa valma-koulutuksessa tarkoituksena on harjaannuttaa suomen kieltä ja opiskeluvalmiuksia tulevaan jatkokoulutukseen ja työelämään, sillä oppilaiden suomen kielen taito saattaa olla heikko ja aikaisempi koulutus puutteellista ja katkonaista

Siltala kokee, että suomen kielen lisäksi varsinkin matematiikka on haasteellinen aine opettaa, sillä osalla oppilaista opiskelutaidot ovat hyvinkin heikot, eikä perinteisten monisteiden täyttäminen ja oppikirjoista opiskelu luokassa tuota haluttua tulosta. Monella oppilaalla saattaa olla myös hahmottamisen ja keskittymisen kanssa haasteita.

Siltala kertoi, kuinka liikunnan ja pelillisyyden yhdistämisellä oppiaineisiin, kuten matematiikkaan, luodaan oppimisesta hauskempaa ja innostavampaa. Samalla opiskelijat kartuttavat sanavarastoaan. Pelillisyyden ja liikunnallisuuden keinojen hyödyntäminen mahdollistaa myös asioiden opettamisen yli ainerajojen.

Siltala oli opetuksessaan käyttänyt Seppo.io-pelialustaa, jonka yhtenä ominaisuutena on käyttää digitaalisena pelilautana oikeaa karttaa, johon on sijoitettu tehtäviä. Pelaaja suunnistaa lähimaastossa kartan avulla ja saapuessaan tietyn etäisyyden päähän kohteesta mihin tehtävä on sijoitettu, pongahtaa tehtävä näytölle.  Siltalan esimerkkipelissä yksi tehtävistä on kerätä keppejä ja niitä käyttäen tehdä kolmio. Tehtävässä vastattiin kysymyksiin: kuinka monta keppiä tarvitaan kolmion tekemiseen? Entä kolmen kolmion tekemiseen?

Toiminnallinen opetustapa on saanut positiivista palautetta opiskelijoilta: liikunnan lisäksi oppilaat ovat kokeneet myös vastausmahdollisuuksien moninaisuudet digialustoilla antoisina, sillä kirjoittamisen lisäksi osaaminen voidaan valokuvata ja videoida.

Pelaamalla peppu penkistä

Webinaariosallistujat pääsivät pelaamaan myös itse. Pelillisessä Yksin vai yhdessä -tehtäväkokonaisuudessa kokeiltiin liikuttavaa välipalaharjoitusta, haastettiin valmentaja polvikyykyissä sekä haukuttiin pilke silmäkulmassa jääkiekko ja mietittiin sille vaihtoehtoisia toteutustapoja. Pelihetken ohjanneet Tiina Lehto-Lundén ja Jouni Piekkari kertoivat, että ajatuksia näytti herättäneen myös tehtävä, jossa ideoitiin hauskuuttavia yksityiskohtia ehkä vähän tylsiksi koettuihin liikuntalajeihin. Niistä muutama poiminta tässä:

  • Jalkapallo: paitsiosääntö pelillisemmäksi, kenttä pienemmäksi, vähemmän pelaajia
  • Keskivartalotreeni: outoja liikkeitä, musiikkia, podcastin kuuntelua, hassujen esineiden kuten rantapallon hyödyntäminen
  • Kävely: kielen opiskelua, lintujen havainnointia, roskien keräämistä, valokuvausta, takaperin kävelyä

Seppo.io-pelialustalla toteutettuihin tehtäviin voi rakentaa vastausvaihtoehdoiksi esimerkiksi videon, äänen, tekstin, monivalintakysymyksen tai valokuvan. Samoin ohjeistuksia voi antaa kirjallisesti, äänen tai videon avulla. Teknisesti ketterä alusta taipuu sekä GPS-yhteyttä hyödyntäväksi, kartalla liikuttavaan peliin että paikallaan istuen toteutettavaan peliin.

Uskon vilpittömästi, että liikunnan edistämisessä ja kielen oppimisessa pelillisyys voi olla avainasemassa. Näin vuosienkin jälkeen muistelen omaa kielikurssiani puuduttavana ja jäinkin pohtimaan, kuinka paljon olisinkaan saanut kielikurssista irti, jos sanojen ulkoa opettelemisen sijaan käytössä olisi olleet toiminnalliset ja pelilliset menetelmät. Pelillisten toimintamallien tuominen kielen opetukseen ja liikunnan edistämiseen, esimerkiksi lähimetsän käyttö luokkahuoneen sijaan oppimisympäristönä ja pienten liikuntatehtävien ideointi, varmasti tuottavat hedelmää.

Webinaari toteutettiin yhteistyössä CONNEXT for inclusion- ja RIVE-hankkeiden kesken. Kummassakin hankkeessa on tavoitteena edistää liikuntaa maahan muuttaneiden keskuudessa.

CONNEXT-hanke julkaisee kehittämiään liikuntaa edistäviä, pelillisiä tehtäviä vuoden 2021 aikana.

Anni Siltala ja Pia Hutri: Pelillisyys maahanmuuttaneiden liikunnan edistämisessä -esitys (PDF)

Teksti: Sara Pacelli, sosionomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Aino Keloharju & Jouni Piekkari, kuvakaappaus Yksin vai yhdessä -tehtäväkokonaisuudesta

Ylpeänä esitetään: Games, seriously!? opas

Ylpeänä esitetään: Games, seriously!? opas

Kaksi vuotta pelillistämiseen liittyviä kansainvälisiä keskusteluja, kokeiluja ja kehittämisprosesseja on nyt koottu oppaaksi. CONNEXT esittelee ylpeänä: Games, seriously!? Serious games as a tool for empowerment -opas.Games, seriously

Games, seriously!? kiteyttää CONNEXT:ssa kehitettyä pelillistä pedagogiikkaa eri näkökulmista ja esittelee konkreettisia esimerkkejä niin peliprosesseista kuin pelillisistä tehtävistäkin. Opas käsittelee esimerkiksi seuraavia teemoja:

  • Miksi pelillisyyttä kannattaa käyttää välineenä?
  • Mitä askeleita pelinkehittämisessä on?
  • Miten voimaantuminen liittyy peleihin?
  • Miksi ja miten kutsua osallistujia mukaan kehittämään pelitehtäviä?
  • Miten pelillisyydellä voi tukea inkluusiota ja tasa-arvoa?

Tämän oppaan yhteiskirjoittaminen osoittautui rikastuttavaksi ja opettavaiseksi prosessiksi kirjoittajille Belgiasta, Suomesta ja Ruotsista. Samalla löysimme uuden ilmaisun, joka kiteyttää hankkeen alusta asti sillä olleen tavoitteen: game-based empowerment. Olemme huomanneet käytännössä, että pelillisyydellä on inspiroivia ja voimaannuttavia vaikutuksia. Olemme myös vakuuttuneita, että sitä voidaan käyttää tukemaan nuoria ja maahan muuttaneiden ryhmiä mielekkäällä tavalla.

Nyt kutsumme kaikki lukemaan oppaan, inspiroitumaan ja jatkamaan pelillisyyden hyödyntämistä yhteistyössä kanssamme!

Handbook Games, seriously!? Serious games as a tool for empowerment

Psst! Olemme julkaisseet myös pelillisiä CONNEXT tehtäväkokonaisuuksia englanniksi Metropolian nettisivulla. Loppuvuoden aikana julkaistaan myös suomenkielisiä sisältöjä.  

Pelaamiskokemukset puntarissa

Pelaamiskokemukset puntarissa

Miten pelillisyyden hyödyntäminen onnistuu parhaiten? Miten nuorten pelaamiskokemusta voidaan arvioida? Missä pelaamista kannattaa hyödyntää? Tämä hankkeen arvioijana toimivan Johanna Niemen kirjoitus aloittaa CONNEXT:n arviointitekstien sarjan. Ensimmäinen osa sisältää katsauksen pelaamisesta saatuihin palautteisiin ja arvioinnin mahdollisuuksiin.

CONNEXT for inclusion -hanke on kehittänyt kahden Kuvituskuva kiikkulautavuoden ajan pelillistä työotetta hyödynnettäväksi nuorten parissa työskentelevissä järjestöissä ja oppilaitoksissa. Monissa pelitehtävissä käsitellään esimerkiksi näitä kysymyksiä: miten lisätä nuoren uskoa itseensä, tukea heidän hyvinvointiaan ja saada heidän äänensä kuuluviin? Käyttöönottajat odottavat perusteluja ja rahoittaja seurantatietoa pelillisyyden toimivuudesta näiden tavoitteiden edistämisessä. Laadullisten tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja arviointi on haastavaa, mutta mahdollista. 

Miten pelillisyyden vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida?

Hankkeessa pelillisen työotteen käytöstä saatuja palautteita hyödynnetään yhteisen mittariston luomisessa ja tuloksia arvioidaan tavoitteita vasten. Onko tietoisuus koulutusmahdollisuuksista lisääntynyt, ovatko osallistujien voimavarat kasvaneet, voiko pelillinen työote jäädä vakiintuneiksi työvälineiksi kouluihin ja muihin nuorten kohtaamispaikkoihin? Mistä saamme tietoa pitkäkestoisista vaikutuksista? 

Tavoitteena on myös vastata yleisiin pelillisyyteen liittyviin kysymyksiin: Mitä menetelmä mahdollistaa, kenelle se sopii, kuka osaa suunnitella pelitehtäviä, voiko sillä luoda uusia yhteisöjä tai vahvistaa jo olemassa olevia yhteisöjä? Voiko pelaamisen avulla oppia mitä vain? 

Mun mielestä ei ole reunaa sillä, mitä peleillä voi tehdä – pelillä voi saada myös vaikeiden asioiden käsittelyyn etäisyyttä, niillä voi ulkoistaa omaa minuutta ja pelata avattaren kautta, käydä läpi henkilökohtaisia kokemuksia tai vaikka vaan esitellä prosessia ja välittää tietoa.”  – CONNEXT-hankkeen projektityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen

CONNEXT-hankkeen kansainvälisyys tarkoittaa rikasta osaamispohjaa ja arvioinnin kannalta herkullista sekä haastavaa arviointitehtävää – seuranta-alustoja ja raportointivaatimuksia on useita, palautteita kerätään kunkin osatoteuttajan päättämällä tavalla ja painotusalueet ovat erilaiset. Yhteinen nimittäjä on pelillisyyden tuoma mentaliteetin muutos – CONNEXTissa halutaan antaa metataitoja kaikille ja mahdollista uutta ajattelua. Pelillisyys on edelleen alikäytetty menetelmä ja tähän hankkeella haetaan pysyvää muutosta. 

Moninaista palautetta moninaisista tilanteista

CONNEXT:n suomalaiset kumppanit ovat käyttäneet pelillisyyttä erilaisiin sisältöihin orientaatio-opinnoista matematiikkaan ja pelitapahtumista saatu palaute on ollut myönteistä ja rohkaisevaa. Palaute jäsentyy kahteen ulottuvuuteen: 1) menetelmä ja sen käyttö 2) sisällöllinen tavoite ja toteutuminen. 

Alla olevassa taulukossa on kuvattu pelillisyyttä menetelmänä käyttävien tapahtumien eli ns. pelisessioiden palautetta. Se avaa CONNEXTin “mustaa laatikkoa” palautteiden ja arvioinnin näkökulmasta ja jakaa pelaamisesta saatuja kokemuksia. Toiveena on, että läpinäkyvä käsittely lisää ymmärrystä pelaamisen käyttömahdollisuuksista ja rohkaisee muitakin pelillisen työotteen hyödyntämiseen. Saatujen kokemusten pohjalta kootaan ohjeet ja suositukset pelillisyyden käyttöön oppilaitoksissa ja muissa nuorten ohjausympäristöissä syksyllä 2021.                     

Taulukossa on jäsennetty neljästä erilaisesta ja eri osatoteuttajan tekemästä pelisessiosta saatu palaute. Palautteita käytetään itsearviointiin ja pelitehtävien kehittämiseen – tavoitteena on, että jokainen pelihetki on edellistä parempi tai ainakin yhtä hyvä! Taulukon palautteet on kerätty pelillisiin tapahtumiin osallistuneilta nuorilta, ohjaajilta ja opettajilta kirjallisesti ja suullisesti.

 

SISÄLTÖ JA TAVOITE ONNISTUMISET KEHITETTÄVÄÄ HUOMIOITA
#stadistartti/Poikien Talo: vastikään Helsinkiin muuttaneiden nuorten orientaatio ja kaupunkiympäristöön tutustuminen Kukaan osallistujista ei jättänyt peliä kesken, osa innostui kovastikin Maantieteelliset etäisyydet suuria ja kulkuvälineiden käyttö haastavaa kaupunkia vähän tunteville – liikkuako tehtävältä toiselle kävellen vai julkisilla? Pelaamiseen varattu aika ei riittänyt, toivottiin kokonaista päivää Helsingin ydinkeskustan maamerkit tulivat tutuiksi ja tavoite täyttyi tältä osin, lisäksi osallistujille tuli kokemus avoimesta kaupungista ja instituutioista, joiden tarkoituksen he tuntevat ja joihin he ovat tervetulleita (esim. kansalliskirjasto ja kansallismuseo)
Auta Mariaa ja Mohammedia -peli/Omnian valma-opiskelijat: tiedonhaku ja kouluympäristöön tutustuminen Liikunta ja hauskat tehtävät koettiin positiivisina, samoin vaihtelu opiskelupäivän keskellä  Kielihaasteet ja osallistujien ryhmädynamiikka, videotehtävien tekeminen yhdessä koettiin haastavaksi Pelitehtävien vaatimustason pitää vastata mahdollisimman hyvin kohderyhmän tarpeita – kohderyhmään tavoitteiden asettaminen helppoia silloin, kun tuntee ryhmän ennalta, haastavaa silloin, kun käyttää peliä esimerkiksi opintojen orientaationa ja tapaa ryhmän ensimmäistä kertaa
Tyttöjen Talon synttäripeli/ Tyttöjen Talo Luovat tehtävät innostivat, purkukeskustelu antoisa ja merkityksellinen  Tehtävänä ollut tilan tutkiminen sukupuolen näkökulmasta osoittautui vaativaksi, päällekkäiset teemat olivat liian haastavat tehtäväksi yhdellä kerralla. Seuraavilla kerroilla yksi teema   Pelitehtävät mahdollistivat isoista teemoista keskustelun luontevasti – sukupuoli, tasa-arvo, oman ajattelun kehittyminen keskustelussa
CONNEXT Diamonds/Metropolia Ammattikorkeakoulu: Pelillisyyden käyttö oppimisen välineenä, pelillisyyden tietopohja ja keskeiset käsitteet, kansainvälisiin esimerkkeihin tutustuminen Kiinnostavia puheenvuoroja, paljon uutta tietoa ja luovia tehtäviä, yhdessä tekeminen kivaa, uusi oppimisalusta/metodi jännittävä ja tervetullut Pelaavien ammattilaisten tekniset valmiudet vaihtelivat, tehtäviin varattu aika vähäinen, tehtävät niin isoista teemoista, että omaksuminen vaativaa, kiire Kansainvälinen osallistujaryhmä, kiinnostavia havaintoja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä: matala hierarkia, paljon yhteistyötä, opettajat ja opiskelijat oppivat yhdessä, kokeileva pedagogiikka ja innostuminen

Playing games is fun because it’s different than normal studying. But, for example, Seppo-game doesn’t always work so it’s annoying. Sometimes it’s fun to learn swedish when playing but real studying is important as well. “ – Opiskelija

 

CONNEXT:ssa palautteet käydään läpi taulukon teemojen mukaisesti. Tekniset virheet korjataan, sisällölliset kehityskohteet huomioidaan, onnistumisia mahdollistetaan lisää. 

Pelillisyyden merkitykset moninaistuvat ja syvenevät. Kansainvälisen CONNEXT-hankkeen lähtökohtana oli oppilaitoksiin vakiintunut pelillisyyden hyödyntäminen oppimisen tukena (game-based learning). Hankkeen edetessä kuitenkin on huomattu, miten luontevasti pelien avulla voidaan tukea myös esimerkiksi nuorten voimavarojen löytymistä ja oman ympäristön hahmottamista. Siksi hanke on ottanut käyttöön ilmaisun pelillisyyden hyödyntäminen voimaantumisen tukemisessa (game-based empowerment).

Alustavien tulosten mukaan pelaamisen avulla on mahdollista tukea esimerkiksi nuorten voimavarojen löytymistä ja oman ympäristön hahmottamista. Lisää arviointitietoa kootaan ja julkaistaan CONNEXT-hankkeen loppumetreillä vuonna 2021.

 

Kirjoittaja: Johanna Niemi, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Michael Mags/Pixabay

Artikkeli on julkaistu pidemmässä muodossa Uudistuva sosiaalialan osaaminen -alustalla.

Inklusiivisen liikunnan webinaari 13.4.

Inklusiivisen liikunnan webinaari 13.4.

Tervetuloa Yksin ja yhdessä – kohti inklusiivista liikuntaa Kädet kuvituskuvamonikulttuurisessa Suomessa -webinaariin, jonka CONNEXT- ja RIVE-hankkeet järjestävät yhteistuumin. Tiistaina 13.4. klo 9-12 toteutettavassa tilaisuudessa pääsee tutustumaan CONNEXT:n pelillisiin tehtäviin, joita voi käyttää innostamaan muita liikkumaan. Samoin webinaarissa kuullaan ajankohtainen luento inkluusiosta liikunnassa sekä osallistutaan Yksin ja yhdessä -työpajaan.

Maksuton webinaari on suunnattu urheiluseuroille, liikuntaa maahanmuuttaneille järjestäville kunnille ja järjestöille, asiantuntijoille ja Kädet kuvituskuvaopiskelijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

OHJELMA 13.4.

9.00 -9.30  

 

Tervetuloa
Kirsi Martinmäki, seurakehittäjä, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu
Avaussanat
Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasianeuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö 

9.30 -10.15

Inkluusio – mihin sitä tarvitaan liikunnassa?
Kati Kauravaara ja Eva Rönkkö, tutkijat 
10.15 -10.25  Tauko

10.25 -11.10   

Liikkumaan yksin ja yhdessä? Pelaamalla monimuotoiset tarpeet huomioon
Jouni Piekkari ja Tiina Lehto-Lundén, lehtorit, Metropolia Ammattikorkeakoulu
11.10 -11.55  Yksin ja yhdessä -pajat (vaihtoehtoisia):
  1. Sukupuolet ja kulttuurit huomioon liikunnan ohjauksessa
    Essi Honkonen, Monaliiku ry ja FC Kontu ry
  2. Yhdessä liikkumista kulttuurien ymmärrystä lisäämällä
    Riku Laanti, RLC International Management Oy
  3. Pelillisyys maahanmuuttaneiden liikunnan tukemisessa
    Pia Hutri, Omnia ja Sari Lähdesmäki, ESLU
  4. Inklusiivista liikuntaa tukeva rahoitus
    Ilpo Piri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  5. My experience of inclusion in sports around the world
    Pierre Jallow, Helsingin NMKY 
11.55-12.00 Loppusanat

Ilmoittautuminen webinaariin 31.3.2021 mennessä e-lomakkeella.

Lisätietoja: Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, nuorisopäällikkö Tarja Nieminen, tarja.nieminen @ eslu.fi, puh. 0400 894 559

 

Kuva: Pixabay

Liikunnan toimijoille verkosto ja koulutusta

Liikunnan toimijoille verkosto ja koulutusta

CONNEXT on löytänyt uuden kumppanin! Vuoden ensimmäisessä Kotoutumisen ja liikunnan aamutilaisuudessa esiteltiin RIVE-hanketta, jolla on CONNEXT:n kanssa samanlaisia tavoitteita edistää maahan muuttaneiden liikuntaa. Samalla saatiin makupaloja HNMKY:n tarjoamasta Kulttuurienvälisen osaamisen MOKkoulutuksesta.

Ryhmäytyminen, itsensä tunteminen, vuorovaikutus ja elämäntaidot – sanat, joista muodostetaan RIVE-hankkeen lyhenne. RIVE-hanke on Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PLU:n koordinoima hanke, jossa on mukana kahdeksan Liikunnan aluejärjestöä. Tavoitteena on tukea maahan muuttaneiden kotouttamista liikunnan keinoin. Tahtotilana on rakentaa alueellisesti ja maakunnallisesti aktiivisesti toimivat verkostot työn tueksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Rive -hankelogo

  • RIVE-hanke on verkostotyötä, jossa keskeisinä tavoitteina on hyvien käytänteiden kerääminen ja jakaminen, vertaistuen lisääminen sekä maahan muuttaneiden parissa kotoutumistyötä tekevien tahojen osaamisen kehittäminen. Osaamista pyritään lisäämään muun muassa koulutusten ja seminaarien avulla, sanoo RIVE-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Martinmäki.

Kartoitus liikuntakentän tarpeista

Vuoden 2020 loppupuolella RIVE-hankkeen tiimoilta tehtiin kysely, jonka tavoitteena oli selvittää, mitä toimintaa maahan muuttaneiden parissa toimivat tahot kaipaavat, millaiset työkalut tukisivat työtä sekä toiveita koulutusten ja verkostotapaamisten sisällöiksi.

  • Kartoituksessa nousi esille toimijoiden toiveet käytännönlähteisistä koulutuksista sekä ideoiden ja vinkkien jaosta. Koulutuksilla toivottiin lisää osaamista ja tietoa muun muassa kohtaamisiin eri kulttuurien kesken, sukupuolen huomioonottamiseen toimintaa järjestettäessä sekä yhdenvertaisuusasioihin. Hankkeen verkostotyöltä kaivattiin tukea organisaatioiden yhteistyön edistämiseen, ajatusten jakamiseen sekä kontaktien luomiseen niin organisaatioiden kuin perheiden välille, kertoo Martinmäki.MOK logo

  • RIVEn ensimmäinen koulutuskokonaisuus järjestetään yhteistyössä HNMKY:n kanssa. Tarjoamme hankkeen verkostolle maksuttoman MOK-koulutuskokonaisuuden ja kokonaisuuden ensimmäiset koulutuspäivät täyttyivät nopeasti. Kentällä on selvästi tarvetta MOK:in tyyliselle koulutukselle, jossa lisätään osallistujien osaamista kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen sekä annetaan välineitä monimuotoisten ryhmien kanssa työskentelyyn, Martinmäki lisää.

Liikunta oli tehdyn kartoituksen keskiössä, joten toimijoilta kysyttiin kokemuksia siitä, miten liikunta on toiminut kotouttamisen välineenä.

  • Vastauksista nousi esille, että liikunta on ihmisiä yhdistävä tekijä, jonka avulla syntyy sosiaalisia suhteita. Liikunta lisää myös kohtaamisia ja sen avulla voidaan edistää vuorovaikutusta. Se mahdollistaa kaksisuuntaisen kotouttamisen ja on tehokas sopeuttamisen keino. Lisäksi liikunnan avulla kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee, kiteyttää Martinmäki vastanneiden ajatuksia.Jalkapallokenttä

Suomalaisen liikuntakentän valtakunnallinen organisoituminen tähän tapaan edistämään inklusiivista liikuntaa ja maahan muuttaneiden mahdollisuutta liikkua siinä missä kaikkien muidenkin lisää varmasti toiminnan tuloksellisuutta. Odotukset ovat korkealla. Samalla voidaan ajatella, että edistetään toista tavoiteltavaa asiaa, muualta muuttaneiden kotoutumista Suomeen.

Tutkija Hanna-Mari Peotta (2021) näkee hyvääkin tarkoittavassa, automaattisessa liikunnan ja kotoutumisen yhdistämisessä kuitenkin myös haasteen: jos liikunta nähdään ensisijaisesti kotoutumisen edistämisen välineenä, voidaan huomaamatta rakentaa muureja ja osallistumisen esteitä. Välittömästi maahanmuuton jälkeen liikunta voi kyllä toimia loistavana erityispalveluna, joka tukee kotoutumista. Tähän tarvitaan verkostoja, vertaistukea ja rakenteita, joita CONNEXT- ja RIVE-hankkeessa rakennetaan. Myöhemmissä vaiheissa liikkumisen mahdollisuuksia kannattaa toteuttaa kaikille yhteisesti, yksilöiden tarpeet huomioiden!

Kulttuurienvälisen osaamisen koulutusta tarjolla

Kartoituksesta ja tilaisuudessa käydyistä keskusteluista nousi esille kohtaamisen merkitys sekä kohderyhmän kuuntelemisen merkitys heitä koskevissa asioissa. Aihetta nostivat esille myös MOK-kouluttajat Tiia Soininen ja Pierre Jallow, jotka antoivat tiiviin katsauksen koulutuksen annista.

Kuulijat heräteltiin aiheeseen kysymällä konkreettisia toimenpiteitä, joita osallistujat ovat toteuttaneet lähiaikoina asioiden eteenpäin viemiseksi. Asiat voivat olla pieniä toimenpiteitä tai suurempia linjauksia organisaation toiminnassa. Organisaation moninaisuus lisää tuloksellisuutta, mutta siihen vaaditaan pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä.

Osallistujat olivat edistäneet asioita muun muassa seuraavilla tavoilla:

  • maahan muuttaneita oli koulutettu ohjaajiksi
  • seminaarin puhujaksi oli valittu maahan muuttanut nuori nainen
  • ohjaajiksi oli valikoitunut moninaisen kulttuurin omaavia ohjaajia
  • matalankynnyksen liikuntaryhmille suunnattua toimintaa oli jatkettu ja päätetty kehittää
  • läheisestä maahanmuuttajayhdistystä oli kontaktoitu ja pyydetty mukaan toimintaan
  • varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa oli otettu aktiivisesti puheeksi liikunnan tasa-arvo ja lasten osallistumisen mahdollisuudet

Jallowin ja Soinisen esityksessä tuotiin esille, että koulutuksen lisäksi organisaatioiden ja yksilöiden osaamisen kehittämiseen tarvitaan kohtaamisia, vähemmistöjen ja kohderyhmän kuuntelemista, viestintää sekä päätöksiä henkilöstön hallinnossa ja rekrytoinneissa.

Lue lisää RIVE-hankkeesta.

Lue lisää HNMKY:n MOK Kulttuurienvälisen osaamisen koulutuksesta.

Lue lisää CONNEXT- ja RIVE-hankkeiden yhteisestä webinaarista Yksin ja yhdessä – kohti inklusiivista liikuntaa monikulttuurisessa Suomessa 13.4.2021.

 

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

Kuva: Bence Balla Schottner/Unsplash

 

Lähde:

Hanna-Mari Peotta: Hyvää tarkoittavat muurit – onko niitä? Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, blogikirjoitus 2021.

Hop, hop — liikettä opetukseen!

Hop, hop — liikettä opetukseen!

Peruskoulussa on kehitetty liikettä hyödyntävää oppimista vuosia. Entä toinen aste? CONNEXT on koonnut erityisesti ammattioppilaitoksiin sopivia harjoitteita Liikettä opetukseen -materiaaliin. Osa niistä on hankkeen itse kehittämiä, osa juontaa juurensa esimerkiksi Liikkuva opiskelu, Smart Moves, Liikkuva Amis ja Minä uskallan -hankkeisiin.

Liikettä opetukseen -materiaali esittelee ideoita, joita voi yhdistää opetettavaan oppiaineeseen. Se onkin jaoteltu seuraaviin teemoihin:

  • Yleisiä liikettä lisääviä ideoita
  • Liikettä lisääviä ideoita viestintä- ja kieliopintoihin
  • Liikettä lisääviä ideoita matematiikkaan ja luonnontieteisiin
  • Hyvinvointiin ja työelämätaitoihin liittyviä liikettä lisääviä ideoita

Materiaalipaketista löytyy myös luku- ja katseluvinkkejä, joiden ääressä voi hakea lisää inspiraatiota.

Jokaisella oppitunnilla voi liikettä lisätä esimerkiksi seuraavasti:

  • OTA rakennuksen eri tilat käyttöön ja rakenna työskentely erillisille työpisteille.
  • PYYDÄ opiskelijoita järjestelemään itse huoneen tuolit, hakemaan materiaalinsa tai vaihtamaan paikkaa.
  • HYÖDYNNÄ sovelluksia kuten Action Track, SprintGame, GoNoodle tai Seppo.
  • JÄRJESTÄ liikunnallisten harjoitteiden yhteyteen kisat.
  • KÄYTÄ taukoliikuntavideoita.
  • PYYDÄ opiskelijoita suunnittelemaan opetustilanteeseen liikunnallinen tempaus.
  • NIMEÄ jokaiselle opetuskerralle uusi liikuntavastaava.

Kiitos kaikille kehittämistyöhön osallistuneille!

Liikettä opetukseen -harjoiteohjeet sisältävät harjoitteiden pitkät kuvaukset sekä linkitykset tekijöihin ja alkulähteisiin.

Liikettä opetukseen -ideataulut on helppo tulostaa vaikka muistilistaksi seinälle.

Kuva: Anna Sarkama-Antila/Peippo Oy