Tekijä: connextadmin

Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi?

Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi?

CONNEXT:ssa on testattu pelillistä työotetta opiskeluterveydenhuollossa. Suomesta löytyy muitakin esimerkkejä pelien ja leikillisyyden hyödyntämisestä terveydenhoitajan työssä. Jokainen terveydenhoitaja voisi pohtia omaa suhdettaan peleihin ja pelaamiseen yleisesti, sekä miettiä, voisiko pelillisyydestä olla työvälineeksi esimerkiksi terveyspalvelujen esittelyssä tai terveystarkastuksissa.

Nykyajan asiantuntijuus vaatii työntekijöiltä uusia tapoja työskennellä sosiaali- ja terveysalalla. Tämä koskee myös terveydenhoitajia eri-ikäisten asiakkaiden terveydenhoitotyössä. Digitaalisen jalkauttamisen muotoja ovat muun muassa pelillisyys ja mobiililaitteita hyödyntävät menetelmät. Tämä vaatii teknisen osaamisen lisäksi avointa ja uteliasta asennetta uusia työmenetelmiä kohtaan. Uudenlaisten digitaalisten työmenetelmien haltuunottaminen edellyttää aiheeseen perehtymistä ja rohkeita kokeiluja. (Punna ja Raitio 2016).

Pelillisyyttä ja leikillisyyttä on hyödynnetty useissa hankkeissa. Niistä on saatu hyviä kokemuksia asiakastyöhön ja uusia ideoita tulevaisuuden hankkeisiin. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen (Socca) PRO SOS -hankkeessa on paneuduttu asiakkaan motivointiin, kontaktin saamiseen, luottamuksen rakentamiseen ja näkökulman kääntämisen ongelmalähtöisyydestä ratkaisukeskeiseen suuntaan ja osallisuuden vahvistamiseen (Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä). Nämä kaikki seikat ovat keskeisiä elementtejä myös terveydenhoitajien työssä.

”Pelillistäminen (gamification) tarkoittaa pelinkaltaisen tavoitteellisen ajattelun ja osallistavuuden yhdistämistä toisenlaisiin sovellusalueisiin”. Se ei siis tarkoita suoranaisesti pelaamista. (Malin 2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2020) mukaan pelillisyys tarkoittaa pelien tavoitteellista käyttämistä tilanteissa, joissa asioita halutaan käsitellä mielekkäällä ja konkreettisella tavalla. Pelillisyys liitetään useimmiten videopeleihin tai digitaalisiin peleihin, mutta myös perinteisemmät pelimuodot, kuten kortti- ja lautapelit, ovat hyödyllisiä. Leikilliset ja pelilliset menetelmät tulee valita aina asiakkaiden tarpeiden mukaan, sekä yksilö- että ryhmätyössä. Leikilliset ja pelilliset menetelmät mahdollistavat ammattilaisen ja asiakkaan tasa-arvoisemman kohtaamisen. Ne helpottavat osallistumista, antavat välineitä vuorovaikutukseen ja asiakkaan äänen kuulemiseen, virittävät ja syventävät keskusteluja sekä helpottavat vaikeista asioista puhumista. Uudenlaisissa osallistavissa ja pelillisissä menetelmissä korostuu työntekijän rooli fasilitoijana, kanssaoppijana ja kumppanina.

Sosiaalialalla on pelejä käytetty työvälineenä pitkään. Hokkasen (2016) mukaaneniten pelejä löytyy lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Korttipelejä ja taidekortteja sosiaalialan työssä käytettäväksi löytyy paljon, esimerkkinä Ateneumin taidekortit, Oh-kortit mielikuvituksen, ymmärryksen ja viestinnän parantamiseen, Cope-kortit kriisistä parantumiseen, Tandoo-kuvakortit parisuhteen ongelmiin sekä Persona-kortit kulttuurien ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn kuvakortteja on löydettävissä esimerkiksi papu.net -verkkosivulta (Hokkanen 2016).

Pelillisyys terveysalan opinnoissa

Nykyään jo koulutuksen aikana opiskelijoita harjaannutetaan pelillisyyteen. Eri tutkintojen esittelyissä koulut mainitsevat usein mahdollisuuden pelilliseen oppimiseen, myös terveydenhoitajakoulutuksessa.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen päätöksenteon taitoja on tutkittu simulaatiopeliä pelaamalla, sillä aiemmin opiskelijoiden osaamisessa on havaittu ongelmia erityisesti kliinisen tilan huononemisen havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä (Koivisto 2017). Opiskelijat kokivat oppivansa parhaiten pelaamalla tiedon keräämistä ja hoitotyön toteuttamista. Tulosten mukaan oppimista simulaatiopeliä pelaamalla selittivät käytettävyys, hoitotyön tiedon käyttö sekä tutkiskelemalla oppiminen. Lisäksi oppimiseen vaikuttivat autenttiset potilaskohtaiset kokemukset, palautteen saaminen sekä reflektointi.  (Koivisto 2017.) Myös lääkehoidon opetukseen on kehitetty pelillinen osio, 3D -peli. Tulosten mukaan 3D-peli soveltuu hyvin lääkehoidon prosessin oppimismenetelmäksi, sillä se motivoi ja innostaa oppimiseen. Lisäksi peliä voidaan käyttää lääkkeen antamiseen liittyvän prosessin oppimismenetelmäksi yhdessä muiden menetelmien kanssa (Saastamoinen 2020).

Malin (2019) toteaa, että mobiilisovellukset ja pelillisyys ovat myös terveydenhoitajan uusia työmenetelmiä ja pohtii, jaksaako terveydenhoitaja pysyä mukana terveyden edistämisen digiloikassa. Hän kannustaa terveydenhoitajia rohkeasti ja uteliaalla asenteella tarkastella niitä hyötysovelluksia, joita tietää asiakkaidensa käyttävän. Osaaminen digimenetelmien mahdollisuuksista ja käyttöalueista voi kehittyä ja vahvistua vain testaamalla erilaisia pelejä ja sovelluksia.

Ei voi kuitenkaan olla niin, että terveyssovelluksiin jalkauttaminen jää yksittäisen terveydenhoitajan henkilökohtaisen kiinnostuksen varaan. Digitaalisten menetelmien käyttöönotto ja niihin perehtyminen vie aikaa, ja edellyttää siksi yhteistyötä ja yhteisiä päätöksiä työyhteisössä.

Pelillisiä kokemuksia lastenneuvolasta

Lastenneuvolat näyttävät olevan pelillisyyden ja leikillisyyden suhteen edelläkävijöitä Suomessa. Ensimmäistä lastaan odottaville ja vauvavuotta viettäville on kehitetty digitaalinen VauvaPolku -oppimispeli Jyväskylän yliopistossa. Tuoreille vanhemmille tarkoitettua, hyvinvointiin keskittyvää tukea tai sisältöä on niukasti, siksi maksuton VauvaPolku ja sitä koskeva tutkimus on iso ”juttu” suomalaisessa perhevalmennuksessa. Peli antaa tietoa, kannustaa pohtimaan ja tekemään pieniä harjoitteita. Useiden tutkimusten mukaan käytännön harjoitteet ovat kaikkein tehokkaimpia, sillä luentotieto ei välity arkeen samalla tavalla. Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat toivottaneet uudenlaisen työmenetelmän tervetulleeksi, vaikka varautuneisuuttakin on ollut. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisä sisältöön, kysymyksiä on pidetty kiinnostavina, ajankohtaisina ja vanhempia koskettavina. Digitaalisen oppimispelin toivotaan tavoittavan myös niitä, jotka eivät ole tyypillisimpiä perhevalmennuksen asiakkaita. (Silveri 2017)

Leikki-ikäisten lasten terveyttä edistävien elintapojen tukemiseksi on kehitetty pelillinen HyväMe -sovellus lapsiperheiden ja neuvoloiden käyttöön. Sovellus on digitaalinen terveyskysely, jonka täyttämiseen lapsetkin voivat osallistua. Perhe arvioi elintapojaan sovelluksen avulla ennen neuvolan terveystarkastukseen tuloa. Värikkäiden grafiikoiden ja huvipuistoteemaisen näkymän tavoitteena on innostaa lasta osallistumaan sovelluksen käyttöön. Sovellus toimii kuten perinteinen terveyskysely. Terveydenhoitaja voi hyödyntää tietoja terveyskeskustelun tukena. Tavoitteena on saada lapsi terveyskeskustelun keskiöön sekä neuvolassa että kotona. Sen käytettävyyttä testattiin lastenneuvoloissa. Neuvoloiden terveydenhoitajat kokivat pelillisen sovelluksen toimivan hyvänä työkaluna perheiden elintapojen arvioinnissa ja puheeksi ottamisessa, mutta suurin osa perheistä valitsi edelleen perinteisen paperisen kyselylomakkeen (Pakarinen 2018). Pelillisillä sovelluksilla todettiin olevan potentiaalia edistää terveyttä lastenneuvolatyössä.

Lasten parissa työskentelyssä pelillisyys ja leikillisyys ovat yleisesti käytössä. Tästä esimerkkinä on Lasten rokotuskirjan (Nikula ja Kuusinen 2019) yhteydessä toteutettava, leikillinen tehtävä pehmolelun rokottamisesta. Näin vanhemmat voivat etukäteen valmistautua lapsensa rokottamiseen kotioloissa ja lapsi saa kokemuksen siitä, kun hän saa itse antaa rokotuksen jollekin rokotusleikissä. Neuvolan terveydenhoitaja voi käyttää kirjaa apuna rokottamistilanteessa leikki-ja esikouluikäisen lapsen kanssa. Kirja on kirjoitettu ja kuvitettu erityisesti lapsiperheille ja neuvolatyöntekijöiden rokotustoiminnan tueksi.

Seppo.io-alusta välineeksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon?

Vaikka pelaamisen mielletään soveltuvan erityisen hyvin lapsille ja nuorille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esimerkkejä niiden soveltamisesta löytyy yllättävän vähän. Kouluikäisten lasten (7-12 -vuotiaat) parissa työskentelevien terveydenhoitajien asenteita ja ajatuksia peleihin on kyllä selvitetty. Heiltä on kysytty, käyttävätkö he työssään digitaalisia hyötypelejä ja kokevatko he, että hyötypeleistä voisi olla apua heidän työssään. Tulosten mukaan terveydenhoitajat suhtautuvat pääosin positiivisesti peleihin ja pelaamiseen, kunhan pelaaminen pysyy kohtuullisena. Kouluterveydenhoitajilla ei ollut käytössä pelejä tai pelien keinoja työssään, mutta he ottaisivat mielellään hyvinvointipelejä käyttöön, jos ne perustuisivat tutkittuun tietoon ja niistä tiedottaminen olisi sujuvaa. Terveydenhoitajat ideoivat kouluterveydenhuoltoon useita pelejä, kuten aktivoivia, ravitsemukseen liittyviä sekä murrosiästä opettavat pelejä. (Haapala ja Vesakko 2016)

Välineitä pelillisyyden hyödyntämiseksi on kuitenkin olemassa, niistä yhtenä esimerkkinä valmis Seppo.io-alusta, jolle omia tehtäviä voi lisätä. Osana CONNEXT for inclusion -hanketta Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat (Heikkilä ym. 2019) kehittivät syksyllä 2019 Kehittämistyö -opintoinaan Seppo.io-alustalle Auta Mohamedia ja Mariaa -pelin. Sen avulla toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen valma-opintojen opiskelijat saivat tietoa heille tarjolla olevista terveys- ja hyvinvointipalveluista. Peli testattiin Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia -oppilaitoksessa kuudella valma-opiskelijaryhmällä. Yli puolet opiskelijoista oli maahanmuuttajataustaisia.

Omniassa opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, erityisopettaja ja opo, jotka kaikki ovat tavattavissa oppilaitoksessa. Pelissä ratkottiin kaikkien opiskeluhuoltoryhmän jäsenten tehtäviä ja roolia. Yhtenä keskeisenä kehittämistyön tavoitteena oli selvittää sitä, miten terveydenhoitaja voisi välittää tietoa opiskelijoille kiinnostavalla tavalla. Terveydenhoitaja tunnistaa työssään asiakkaan tarpeen saada tietoa terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen. Hän tarvitsee keinoja välittää tietoa siten, että asiakas kiinnostuu viestistä ja sisäistää sen, sillä useinkaan luentomainen puhe ei tehoa. Pelin avulla voidaan aktivoida asiakas hankkimaan tietoa itse eli oppimaan tekemällä.

Tässä pelissä autettiin pelihahmoja Mariaa ja Mohammedia ratkaisemaan peliin liittyviä pulmia. Osallistujat suorittivat tehtäviä kirjoittamalla, kuvaamalla videoita ja vastaamalla monivalintakysymyksiin Seppo.io-tehtäväalustaa hyödyntäen.

Esimerkkejä opiskelijoiden kehittämistä tehtävistä:

  • Selvitä, missä terveydenhoitajan työhuone on ja kävele sinne. Laske askeleet matkalta.
  • Selvitä, milloin terveydenhoitajalle voi mennä juttelemaan ilman ajanvarausta. Ota kuva ajanvarauskyltistä.
  • Auta Mariaa valitsemaan oikeat vaihtoehdot seuraavista vastausvaihtoehdoista. Tarvitseeko hän neuvontaa liittyen:

A. Rokotuksiin

B. Ehkäisyyn ja seksuaaliterveyteen

C. Opiskelun sujumiseen

D. Elintapoihin (liikunta, lepo/uni, ravitsemus ja päihteiden käyttö)

E. Mielialaan ja jaksamiseen

F. Kipuun

  • Mohammed on ollut pitkään alakuloinen, mutta hän epäröi avun hakemista. Kuvaa video, jolla perustelet, miksi avun pyytäminen on aiheellista ja kenen opiskeluhuoltoryhmän jäsenen puoleen hän voisi kääntyä.

Tärkeitä seikkoja pelin kehittämisessä olivat selkokielisyys, interaktiivisuus, toiminnallisuus ja syventävän tiedon antaminen. Auta Mohamedia ja Mariaa -pelistä saatiin hyvät palautteet sekä oppilailta että opettajilta, joten tulevaisuudessa Omnian tavoitteena on saada Seppo.io-alusta pysyvästi mukaan opiskeluhuollon esittelyyn.

Lue opiskelijoiden omista kokemuksista liittyen pelin kehittämiseen.

CONNET julkaisee oppilaitoksille suunnattuja pelitehtäviä kotisivuillaan alkuvuonna 2021. Ne ovat kaikkien käytettävissä ja sisältävät myös Auta Mariaa ja Mohammedia -pelin tehtäviä opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalvelujen esittelemiseen.

 

Kirjoittaja: Anne Nikula, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Kuvakaappaus Auta Mariaa ja Mohammedia -pelistä (Heikkilä et al 2019)

 

Lähteet:

Haapala, K. & ja Vesakko, A. 2016. Pelien mahdollisuudet alakouluterveydenhoitajan työssä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.  

Heikkilä, H & Huhtala, S & Kullas, M & Kääriäinen, L & Vauramo, S & Ypyä, T.  Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluista kertovan pelin kehittäminen ja testaaminen Seppo-pelialustalla. Kehittämistyö 2019. Terveydenhoitajakoulutus. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Hokkanen, M. 2016. Pelit työvälineenä sosiaalialalla 2016 (PDF)

Koivisto, Jaana-Maija 2017. Learning clinical reasoning through game-based simulation: Design principles for simulation games. Akateeminen väitöskirja.

Malin, M. 2019. Mobiilisovellukset ja pelillisyys – terveydenhoitajan uudet työmenetelmät. Terveydenhoitaja 5(52), 26-27.

Nikula, A. & Kuusinen, M. 2019. Lasten rokotuskirja. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, Oiva-sarja 8. Tikkurilan paino Oy.

Pakarinen, A. 2018. The development and feasibility of gamified digital intervention aiming to promote physical activity in early childhood. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 1384. Painosalama Oy, Turku. 

Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus (Socca)

Punna, M. & Raitio K. 2016. Mobiilimenetelmät ja pelillisyys työmenetelminä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 8(4), 224-230.

Silveri, P. 2017. Pelillinen oppiminen tulee perhevalmennukseen – Vauvapolkua pitkin vanhemmaksi. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

THL. Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä. Luettu 21.10.2020

Saastamoinen, T. 2020. 3D-peli lääkehoidon oppimismenetelmänä – interventiotutkimus sairaanhoitajaopiskelijoille. HTTS-konferenssi 1.10.2020. Kuopion yliopisto.

Pelilliset timantit jakoon etäyhteydellä

Pelilliset timantit jakoon etäyhteydellä

Ketteryydelle tuli käyttöä, kun maaliskuulta siirretty CONNEXT-hankkeen Gamified Diamonds Seminar päädyttiin elokuussakin toteuttamaan etäyhteyden kautta. Lopulta yli 70 osallistujaa neljästä eri maasta osallistui seminaariin, jossa paneuduttiin pelilliseen oppimiseen, digitaaliseen nuorisotyöhön ja tutustuttiin CONNEXT-hankkeeseen suorittamalla pelillisiä tehtäviä.

Seminaarin käynnisti tutkija Lobna Hassan Tampereen/Turun yliopistolta. Hän esitteli puheenvuorossaan, miten suhtautuminen pelillisyyden käyttämiseen oppimisen tukena on muuttunut viime vuosina. Tutkimustulosten ohjaamana huomiota on alettu kiinnittää ulkoisten palkintojen sijasta sisäisen motivaation herättelyyn. Viehättävänä esimerkkinä pelillisen työotteen tehosta Lobna kertoi Yhdysvalloissa sijaitsevasta Cullman County koulusta, joka oli muunnettu vähitellen Harry Potter teemaiseksi. Koulun sisustus muistutti Tylypahkaa ja taikamaailma ulottui opetussuunnitelman toteutukseen asti, esimerkiksi kemian opetuksessa tehtiin ”taikoja”.

Tutustu Lobna Hassanin esitysmateriaaliin. (PDF)

Kuuntele esitys seminaaritalteena: Lobna Hassan on Gamified Education: Theories, Practices and Recent Trends (17:07-1:00:46)  

Toisessa seminaaripuheenvuorossa suunnittelija Juha Kiviniemi Verkestä maalasi kuvaa digitaalisen nuorisotyön tilasta Suomessa. Kansainvälisesti suomalaisia nuorisotyöntekijöitä pidetään edelläkävijöinä, mutta tämä pitää paikkaansa vai osittain. Suomessakin enemmän huomiota olisi syytä kiinnittää esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämiseen, värkkäilyn käyttöönottoon ja laadukkaiden mediasisältöjen tuottamiseen.

Tutustu Juha Kiviniemen esitysmateriaaliin. (PDF)

Kuuntele esitys seminaaritalteena: Juha Kiviniemi on Digital youth work in Finland (1:09:03-1:40:36)

Seminaarin päätteeksi osallistujat tutustuivat hankkeen erilaisiin työmuotoihin ja tavoitteisiin suorittamalla omilla mobiililaitteillaan Seppo.io-alustalle laadittuja CONNEXT Diamonds – pelitehtäviä. Niissä esimerkiksi katsottiin omia vahvuuksia käsittelevä video, tehtiin fyysisiä liikkeitä, otettiin sukupuolijakoa ilmentäviä valokuvia ja harjoiteltiin ruotsin kieltä. Koska etäyhteys haastoi perinteiset keskustelut ja kumppaneihin tutustumisen, pelihetkessä kokeiltiin ideaa, että kahta tehtävää toteuttamaan kutsuttiin CONNEXT Suomen kumppanit Tyttöjen Talolta ja EME – Empowering Migrants for Employment -hankkeista. Tehtävän suorittamisen yhteydessä pelaajat ohjeistettiin ottamaan zoom-yhteys kumppaneihin ja viettämään heidän kanssaan lyhyt juttuhetki.

Tutustu CONNEXT Diamonds -pelitehtäviin ThingLinkissä tai Seppo.io-alustan pelikirjastossa (jälkimmäinen vain lisenssin maksaneille).

Koko CONNEXT for inclusion -hankkeen aikana kerääntyneitä kokemuksia ja tuloksia juhlistetaan suomenkielisessä seminaarissa ennen hankkeen päättymistä syksyllä 2021. Tervetuloa mukaan!

 

Teksti: Mai Salmenkangas, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Kuvakaappaukset Lobna Hassanin puheenvuorosta Gamified Diamonds -seminaarissa ja CONNEXT Diamonds -pelikokonaisuuden yhdestä monivalintatehtävästä

Yhteisen jakamisen voima!

Yhteisen jakamisen voima!

CONNEXT tarjoaa ammattilaisille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia liittyen matalan kynnyksen pelillistämiseen opiskelijoita tai muita osallistujia aktivoivien alustojen kuten Seppo.io:n ja Action Trackin yhteydessä. Kokeilut pelillistämisen äärellä jäävät helposti yksittäisen opettajan tai pienen porukan puuhailuksi. Haluamme murtaa yksin tekemisen kulttuuria ja rohkaista ammattilaisia pelillistämisen äärelle sekä Pelillisyyden oppimisverkostoon.

Ilmoittaudu pelillisyyden oppimisverkostoon tästä linkistä.

Oppimisverkoston tapaamiset jatkuvat syksyllä 2020

Yhdessä jaetut haasteet ja kokeilut antavat uusia ideoita myös oman opetuksen tai ohjaustyön kehittämiseen. Matalan kynnyksen pelillistämisessä ammattilaisia on pohdituttanut pedagogisesti esimerkiksi

  • kysymysten muodostaminen
  • pisteyttämisen merkitys ja tarve sekä
  • pelien pituus ja oppimistavoitteet

Mainitut asiat ovat olennaisia pelillistävän pedagogiikan näkökulmasta. Yhdessä työskentely ja organisaatiorajat ylittävä tiedon vaihto sekä uuden asian äärellä pohdiskelu on osoittautunut innostavaksi.

Oppimisverkosto tapaa myös syksyllä 2020 kaksi kertaa. Tervetuloa mukaan Zoom-etäyhteyden kautta (osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille).

Oppimisverkosto antaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua muihin ammattilaisiin, joita pelillisyys kiinnostaa. Olisitko sinä kiinnostunut tulemaan mukaan? Ilmoittaudu mukaan verkostoon ja saat tietoa tulevasta toiminnasta! Yhteistyössä on aitoa voimaa!

 

P.S. Järjestämme tänä keväänä myös kaksi samansisältöistä Seppo.io-koulutusta aloittelijoille, tervetuloa mukaan!

Teksti: Tiina Lehto-Lundén, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kuva: seppo.io -sivusto

Fraasivihosta varmuutta liikunnan ohjaukseen

Fraasivihosta varmuutta liikunnan ohjaukseen

Sporttia kaikille -hankkeessa on kaivattu kielitukea niin monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille kuin ryhmiin osallistuville monikielisille nuorillekin. Yhteistyössä CONNEXT-hankkeen kanssa työstettiin Tuu mukaan! -materiaali, joka listaa yleisiä ohjauksessa käytettyjä sanoja ja fraaseja. Se sisältää myös erikoissanastoa kymmeneen suosittuun urheilulajiin jalkapallosta tanssiin ja pesäpalloon. 

Käytännön kokemus on osoittanut, että maahanmuuttajan kynnys osallistua järjestettyyn liikuntaan madaltuu, jos ohjaajana toimii omaa äidinkieltä ymmärtävä henkilö. CONNEXT:in Liikunnan ja kotoutumisen aamukahveilla on noussut esiin, että vieraskielisyyskin voi riittää: jos liikuntaa ohjaa muulla kuin omalla äidinkielellään, ilmaisut voivat olla selkeämpiä ja helpompia. Kaikkien on silloin helpompi ymmärtää niitä!

Tuu mukaan! -materiaalin myötä CONNEXT- ja Sporttia kaikille -hankkeiden toiveena on, että kaikki pääsevät ohjaamaan ja nauttimaan liikunnasta entistä enemmän, äidinkielestä ja syntymämaasta riippumatta.

 

Tuu mukaan! Sanasto ja fraasivihko monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille

 

Teksti: Mai Salmenkangas, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Riikka/Nettienkelit (CONNEXT-hankkeen visuaalinen ilme)

Miten esitellä koulun terveyspalvelut elävästi?

Miten esitellä koulun terveyspalvelut elävästi?

Opiskelijahyvinvoinnin ammattilaiset ovat huomanneet, että maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on haasteita löytää heille tarjotun tuen piiriin. Tämän parantamiseksi CONNEXT-hanke yhteistyössä Omnia-ammattioppilaitoksen kanssa tilasi meiltä valmistuvilta Metropolian ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoilta työkaluja ohjauksen tueksi.

Toinen opiskelijaryhmä loi Seppo.io-alustalle 15 erilaista tehtävää terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Opiskelijat saivat itse valita, missä järjestyksessä suorittivat pelin tehtävät. Testaus tapahtui Omniassa syksyllä 2019 oppilaiden omia kännyköitä käyttämällä pienryhmissä. Ensimmäisessä testiryhmässä olivat maahanmuuttajataustaiset oppilaat, ja toisessa testiryhmässä suomalaistaustaiset oppilaat. Testauspäivänä annoimme oppilaille ohjeet Seppo-pelin pelaamiseen ja autoimme peliin liittyvissä kysymyksissä.

Pienryhmät suorittivat tehtäviä itsenäisesti ympäri koulun aluetta. Osa tehtävistä oli enemmän tiedollisia, ja osa toiminnallisia ja luovia. Esimerkki tehtävästä: ”Mohammed ei tiedä, millaisissa asioissa terveydenhoitajalta voi pyytää apua. Kuvaa videolle tilanne/asia, jonka vuoksi Mohammed voisi mennä terveydenhoitajalle.” Vastauksen jälkeen meidän tehtävänämme oli vastata pienryhmälle pelin kautta suoraan, ja antaa pisteytys vastauksesta, joka tuli pelaajien nähtäväksi.

Toinen opiskelijaryhmistä työsti tukimateriaalin, jonka tarkoituksena on tuoda esille selkokielellä ja kuvia hyödyntäen eri yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenten palvelut sekä yhteystiedot. Sitä voidaan käyttää itsenäiseen muistiinpanojen kokoamiseen tai esimerkiksi osana yllä mainittua Seppo-peliä. Tukimateriaali on mahdollista ladata käyttöön tästä.

Omnian opiskelijoilta kysyttiin testauspäivän päätteeksi palautetta. Vastauksista ilmeni, että he haluaisivat jatkossakin käyttää pelaamista oppimisen tukena, perusteluna oli, että pelaaminen oli kivaa! Keräsimme myös tukimateriaalin testauksen jälkeen palautetta Opry-kierrokselle osallistuneilta opiskelijoilta, tutoreilta ja työntekijöiltä. Pääsääntöisesti palaute oli positiivista ja tukimateriaali koettiin toimivana. Positiivinen palaute lämmitti meidän kaikkien mieltä.

Kaiken kaikkiaan oppijoita kehittämistyössä olimme myös me terveydenhoitaja-opiskelijat Omnian oppilaiden lisäksi. Uskoisimme, että jokainen sai tästä projektista lisää eväitä ja taitoja omaan reppuunsa tulevaisuutta ajatellen. Seppo.io osoitteeseen pääsee kätevästi kokeilemaan erilaisia pelejä eri aihepiireihin liittyen, kannattaa kokeilla!

CONNEXT-hankkeessa tuotetut peliaihiot julkaistaan yleisölle vuoden 2021 loppuun mennessä. 

 

Teksti ja kuva: Syksyllä 2019 valmistuneet terveydenhoitaja-opiskelijat, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Moniaistillinen peli kohtaamisessa

Moniaistillinen peli kohtaamisessa

Usein ajatellaan, että digitaalisuus ja tekniikka vievät ihmisiä kauemmas toisistaan. Mitä jos niitä voisi kuitenkin valjastaa kohtaamisen ja jakamisen välineiksi? CONNEXT-hankkeen yhteydessä toteutettu Metropolian sosionomi- ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston VALMA-opiskelijoiden yhteinen peli on tästä onnistunut esimerkki.

 

Osana erästä opintojaksoa Metropolia kutsui Stadin VALMA-opiskelijat vierailulle ja pelaamaan uudelle Myllypuron kampukselle. CONNEXT-peliä pelattiin suomeksi sekä englanniksi 3-4 hengen ryhmissä, joissa molempien koulujen opiskelijat sekoittuivat moninaisine kielitaustoineen. Tietoa Metropolian opiskelumahdollisuuksista ja uudesta kampuksesta kerättiin suorittamalla toiminnallisia harjoitteita, joita pelin kysymykset ohjasivat. Pelatessaan ryhmät liikkuivat rakennuksen eri tiloissa.

Peli pedagogisena metodina on yhä käytetympi eri oppimisympäristöissä kuten esimerkiksi kieliopintojen yhteydessä. Sen konkreettisuus ja sosiaalisuus tuo ihmisiä yhteen ja tukee yhteistä sekä yksilöllistä oppimista, kuten Jouni Piekkari ja Juho Räsänen (2014) toteavat KAMU-hankkeessa kehitetyssä oppaassaan. Yhteinen moniaistillinen kokemus turvallisen luokan ulkopuolella voi tukea oppimista.

Vastauksia opiskelijat antoivat valokuvaamalla, haastattelemalla sattumanvaraisesti muita opiskelijoita, videokuvaamalla sekä kirjoittamalla. Multimediallisen pelin kysymykset ohjasivat opiskelijoita kirjastoon, ruokalaan ja ihmettelemään eri kerroksia. Pisteitä kerääntyi oikeiden vastausten perusteella.

 

Kohtauttamalla ja sujuttamalla kohti itseohjattua oppimista

Yksinkertaiset kysymykset saivat mukavia keskusteluja ja törmäämisiä Metropolian ja VALMA-opiskelijoiden kesken aikaan. ”Kohtauttaminen” kuvaa toimintaa, johon esimerkiksi maahanmuuttajat ja kantaväestö osallistuvat tutustuakseen ja yhdessä oppiakseen. Kohtauttaminen on toisin sanoen yhteisöllinen tapahtuma, joka tuottaa uusia kokemuksia ja uutta tietoa siihen osallistuville. (Piekkari 2017.)

Kysymykset ruokalistan sisällöistä ja kirjaston aukioloajoista johtivat henkilökohtaisimpiin keskusteluihin omista ruokatottumuksista, perheestä, tulevasta ammatista sekä suomen kielen opiskelusta. Yhteinen pelaaminen uudessa ympäristössä antoi VALMA-opiskelijoille tilaisuuden tutustua mahdolliseen tulevaan opiskelupaikkaan. Samalla käytettiin suomen kieltä luovasti aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Ryhmälähtöistä ohjaamistyyliä kutsutaan ”sujuttamiseksi”. Sana vastaa englanninkielistä fasilitoimista, ’to facilitate’. Tässä ohjaamistyylissä täysin valmiita oppimisen sisältöjä ei ole, vaan ryhmän jäsenet löytävät sisältöjä yhdessä toimimalla. (Piekkari & Räsänen 2014.) Näin ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen löytämisestä tulee osa yhteistä pelaamista, kuten Metropolian ja VALMA-opiskelijoiden yhteisessä pelissä. Tämä toimintatapa vaati aktiivisuutta ryhmän jäseniltä ja avoimuutta yhteistä oppimista kohtaan. Vastuu ryhmän tavoitteista on kaikilla.

Meidän ryhmässämme yksi osallistuja otti ohjaajan aseman ja ohjasi keskustelua ja vastausten kirjausta. Se tuki yhteisen toimintatavan löytämistä tehtävien ratkaisuun. Sujuttava ohjaaja tukee ryhmää sitä motivoimalla ja samalla toimintaan osallistumalla (Piekkari & Räsänen 2014). Ryhmäkokoonpano vaikutti myös yhteiseen pelituokioon. Ryhmän jäsenillä oli eri kokemuksia ja kielitaitoja: yhdessä löysimme yhteisymmärryksen kääntämällä, selittämällä ja näyttämällä toisillemme.

Yhteinen peli oli sopivan lyhyt ja vaihteleva tehtävien edetessä nopeasti. Paljon aikaa ei jäänyt mietiskelyyn, kun toisia opiskelijoita oli lähestyttävä haastattelun merkeissä. Pelissä oli yllätyksellisiä elementtejä, kun heti ensimmäinen ei suostunut haastateltavaksi. Vastaukset ladattiin tehtävän kohdalle ja jatkettiin uusiin tehtäviin.

Uuden rakennuksen moderni ilme ja valoisa olemus ihastutti tutustumaan tulleita VALMA-opiskelijoita. Myllypuron näkymiä isoista ikkunoista jäi moni ryhmistä ihailemaan ja vaihtamaan muutaman sanan pelin ohessa. VALMA-opiskelijoita kiinnostivat etenkin opiskelumahdollisuudet Metropoliassa ja mitä toimikuvia eri ammatit sisälsivät. VALMA-opiskelijat taas kertoivat omista taustoistaan ja opintopoluistaan.

 

Peli yhteisenä kokemuksena  

Moniaistilliset ja -medialliset harjoitteet olivat kokonaisvaltaisia ja jäivät hyvin mieleen pelin jälkeenkin. Osa tehtävistä vaati nopeaa toimintaa. Epämukavuus älypuhelimen kameran edessä unohtui nopeasti, kun tehtäviä oli suoritettava toisia ryhmiä nopeammin. Tiimihenki oli jo syntynyt, kun yhteiskuvaa otettiin viidennen kerroksen valoa tihkuvien ikkunoiden edessä.

Pelin avustuksella opiskelijat pääsivät heti keskustelemaan, kun aiheita tupsahteli vastaan pelin tehtävissä. Vastausmahdollisuuksien monimuotoisuus antoi kaikille mahdollisuuden osallistua tehtävien ratkaisuun. Interaktiivinen vastaaminen opiskelijoiden kesken loi lämminhenkisen tunnelman, jossa kaikki oppi yhdessä pelaten ja keskustellen.

 

Teksti: Sosiaalialan opiskelija Irene Dimitropoulos

Kuvat: Tuulia Simulainen ja pelaajien ottamat valokuvat

Lähteet:

Infograafien avulla uusiin unelmiin

Infograafien avulla uusiin unelmiin

CONNEXT-hankkeessa kehitetään uudentyyppistä visuaalista uraohjausmateriaalia maahanmuuttajataustaisille nuorille. Sille on todellista tarvetta, sillä heille suunnattua, käyttäjälähtöistä materiaalia on rajallisesti tarjolla. Metropolian sosiaalialan opiskelija Nea Kaila kehitti opinnäytetyössään suomalaista koulutusjärjestelmää koskevien infograafien prototyyppejä ja käytti toiminnallisia menetelmiä tarjotessaan Myllypuron valmistavan luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön. 

 

”Mä tiedän jo mitä haluan isona, musta tulee lentokonemekaanikko”

Oppilaiden vanhemmat sijoittivat ohjaustuokiossa ammattikortteja infograafipohjille.

Myllypuron yläkoulun valmistavan luokan oppilaat olivat innoissaan ja sama into tarttui myös ohjaajiin. Infograafien prototyyppien kehitystyö tapahtui oppilaiden kanssa ja samaa materiaalia testattiin myös vanhempainillassa oppilaiden vanhempien kanssa. Valmistavan luokan oppilaat olivat looginen valinta kehitystyökumppaneiksi, sillä oppilaat integroituvat pian yleisen opetuksen luokkiin ja joutuvat tekemään koulutusvalintansa yläkoulun päättyessä. Infograafit ja niiden yhteydessä apuna käytetyt ammattikortit saivat nuoret miettimään omia unelma-ammattejaan ja sitä, mistä niihin valmistutaan.

Oman identiteetin ja ammatillisen identiteetin löytyminen on nuoruuden kehitystehtävistä merkittävimpiä (Erikson 1994).  Uraohjaus- ja ammatinvalintamateriaalia on olemassa paljon. Maahanmuuttajataustaisille nuorilla ongelmaksi voi kuitenkin muodostua kielitaidon puute tai vaikeudet ymmärtää suomalaista koulutusjärjestelmää. Tähän ongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisua visuaalisen materiaalin avulla. Tarkoituksena oli suunnitella infograafit, joilla selkeyttää suomalaista koulutusjärjestelmää, toisen asteen opintoja sekä avata opetussisältöjä eri opintoasteilla. Millaista opiskelu on? Kauanko se kestää? Millaista sitoutumista se vaatii?

Visuaalinen materiaali jää mieleen

Aktiivisen ohjauksen oppaassaan Norman E. Amundson (2005) painottaa mieleen jäämisen merkitystä ja sitä, kuinka asia saa merkityksensä, kun se esitetään mieleenpainuvalla tavalla. Eri näköisen materiaalin luominen ei riitä. Infograafeja tulee voida käyttää niin keskustelun avaajana nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa kuin myös esimerkiksi pelillisenä versiona ja yhdistää niihin toiminnallisia menetelmiä kuten draamaa.

Metropolian Kepeli-hankkeen materiaaleissa on suoraan hyödynnettäviä versioita näistä. Infograafien testaustilantessa hyödynnettiin esimerkiksi Mieltymysmittarin ammattikortteja, joiden äärellä osallistujat saivat pohtia, minkä oppilaitoksen tutkinnon ne mahtavat edellyttää.

Toiminnallisuus taipuu moneen

Nuoruusiän kehitystehtäviin kuuluu myös toimijuuden oppiminen. Osallisuuden kautta saa onnistumisen kokemuksia ja ymmärrys omasta minästä rakentuu. (Wenger 1998.) Elämässä tarvittavia toimijuuden taitoja täytyy voida harjoitella. Nuorten kanssa työskennellessä tärkeimmäksi työvälineeksi nousi toiminnallisten menetelmien käyttö osana ohjausta. Oli huomattavissa, että toiminnalliset menetelmät auttoivat varsinkin poikia osallistumaan. Harjoitteet auttoivat rikkomaan jännitystä ja saivat nekin nuoret osallistumaan, jotka arastelivat suomen kielen käyttämistä. Lisäksi asiat jäivät paremmin mieleen.

Vanhempainillassa tuli yllättäviäkin havaintoja. Nuorten vanhempien toiveet lastensa tulevista ammateista olivat hyvin yhteneviä lasten omien toiveiden kanssa. Ei niinkään vanhempien kulttuuritausta vaan ennemmin vanhempien ikä vaikutti siihen, miten sallivia ja myöntyviä vanhemmat olivat ihan uudenlaisten uramahdollisuuksien ajatteluun. ”Lapseni saa itse päättää”, eräskin vanhempi totesi. Samalla keskustelua syntyi siitä, kuinka ammatillinen tutkinto voi Suomessa tuoda hyvän ansiotason.   

Väestöennusteen mukaan joka viides helsinkiläinen koululainen on vieraskielinen vuonna 2030 (Helsingin kaupungin tietokeskus 2019), tämän vuoksi kohdennetun ja selkeän uraohjausmateriaalin kehittäminen on tarpeen. Uuden hallituksen tavoite on laajentaa oppivelvollisuus koskemaan toisen asteen opintoja, mikä merkitsee ohjauksen tarpeen kasvua. Ammattilaiset voivat hyödyntää infograafeja myös maahanmuuttajataustaisten aikuisten ohjauksessa kuten Pakolaisavun Kurvi-projektissa on tarkoitus tehdä.

Teksti ja kuva: Nea Kaila

Kirjoittaja on Metropolian opiskelija, joka 20 vuoden työuran jälkeen löysi itsensä samasta tilanteesta kuin kohderyhmän nuoret; uusia urapolkuja etsimästä.

CONNEXT-hanke järjestää ammattilaisille infografiikan yhteiskehittämistilaisuuden 9.9. klo 13.30-16 Metropolian tiloissa (Hämeentie 135D). Tavoitteena on viimeistellä infografiikat ja jakaa ne hankkeen nettisivuilla eri ammattilaisten uraohjauksen tueksi 2020 alkuvuoteen mennessä.

Artikkelissa käytetyt lähteet

Amudson, Norman E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.

Emirbayer, Mustafa & Mische, Ann 1998. What is Agency? American Journal of Sociology 103. 962–1023. New York: Routledge. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www.jstor.org/stable/10.1086/231294?origin=JSTOR-pdf&seq=1#metadata_info_tab_contents>.

Erikson, Erik H. 1994. Identity: Youth and Crisis. New York: WW Norton & Company

Helsingin kaupungin tietokeskus 2019. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saatavana sähköisesti osoitteessa: <https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf>.

Wenger, Etienne 1998. Communities of practice: learning, meaning and identity. Cambridge, MA: Cambridge University Press.

Liikunta puhutti kahvikupposen äärellä

Liikunta puhutti kahvikupposen äärellä

Ensimmäinen Liikunnan ja kotouttamisen aamukahvit -tilaisuus keräsi aktiivisen joukon järjestöistä, urheiluseuroista ja kunnista keskustelemaan, verkostoitumaan ja jakamaan ajatuksia maahan muuttaneiden kotoutumisesta tukemisesta liikunnan keinoin. Tulevissa, CONNEXT for inclusion -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa jatketaan hedelmällistä keskustelua, syvennytään lisää aiheeseen asiantuntijoiden avausten myötä sekä jaetaan onnistuneita esimerkkejä toteutuneista tai meneillään olevista hankkeista. 

Ensimmäisen tapaamisen hanke-esimerkeistä vastasivat Plan International Suomi ja Helsingin NMKY. Molemmissa järjestöissä on tehty pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä maahan muuttaneiden parissa.

Planin Kotouttava luontoliikunta -toiminta

Plan toteuttaa vuosittain luontokotoutumisessa 1–3 hanketta. Tällä hetkellä meneillään on kaksi hanketta: Luontoliikunta yhdistää sekä Juuria ja silmuja. Viime vuonna hankkeissa järjestettiin 58 retkeä, johon osallistui 1 264 henkilöä.

– Luontokotoutuminen tukee maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä kotoutumista luontolähtöisen toiminnan avulla. Hankkeessa pyritään toteuttamaan retkiä ja tapahtumia, joihin osallistuu eri-ikäisiä ja eri taustoisia tulevia ihmisiä. Toimintamme keskittyy nyt pääkaupunkiseudulle ja pääasiassa kohtaamiset syntyvät koulu- ja opiskeluryhmien kautta, kertoo Plainin hankkeita esitellyt Anu Roverato.

Luontoliikunta yhdistää -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisia liikkumaan ja toimimaan luonnossa yhdessä sekä ohjata heitä henkilökohtaisiin kestävän elämäntavan ratkaisuihin. Hankkeen toimintamuotoja ovat esimerkiksi jokamiehenoikeuksiin keskittyvät luontoretket, harrastuskokeilut, luonnonhoitotalkoot ja kaupunkiympäristön tempaukset.

– Tällä hetkellä hankkeen tiimoilta tehdään yhteistyötä Stadin MaaLin (Helsingin kaupungin maahanmuuttajien liikunta) kanssa. Toiveena olisi, että CONNEXT-hankkeen ja tapaamisten avulla löydettäisiin lisää kumppaneita myös seuratoiminnan puolelta. Myös yli 5 henkeä sisältävät ryhmät voivat ilmoittautua mukaan toimintaan, toteaa Roverato puheenvuorossaan.

Helsingin NMKY:llä vuosien kokemus hanketyöstä maahan muuttaneiden kotouttamiseksi

HNMKY:n on laajasti tietoa ja näkemystä erilaisista hankkeista vuosien varrelta. HNMKY:n kehityspäällikkö Jyrki Eräkorpi esitteli järjestön laajaa Y-Care-toimintaa, jonka avulla vahvistetaan hyvinvointia, toiminnallista osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta.  

Toiminnan esittelyn ohessa Eräkorpi rohkaisi toimijoita tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja luomaan kontakteja monipuolisesti eri tahoihin. Lisäksi hän kannusti yhdistyksiä hanketoiminnan pariin.

– Uusi asia vaatii aina alkuinvestointia, mutta on hyvä myös miettiä, mitä sillä saadaan. Hanketyö on muun muassa lisännyt toimintaa ja tunnettavuutta. Lisäksi hankkeiden myötä toimijoidemme osaaminen on karttunut, kertoo Eräkorpi ja lisää, että hyvissä hankkeissa on aikaa myös kehittää.

Y-Care-palvelukokonaisuuksista osallistujat kiinnostuivat erityisesti MOK- ja Yökoris-toiminnasta. MOK Intercultural Competence Training – Monikulttuurinen ohjaajakoulutuskoulutus tarjoaa osaamista kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen, antaa välineitä monimuotoisten ryhmien kanssa työskentelyyn ja mahdollisuuden peilata omaa roolia ja kokemuksia muutokseen ja kulttuuriin pienryhmässä.

– Monikulttuurinen ohjaajakoulutusta on tarjolla ympäri Suomea ja sitä voidaan järjestää tilauksesta, Eräkorpi vastasi koulutuksesta kiinnostuneille.

Yökoris on matalan kynnyksen toimintaa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Yökoriksen keskeisenä ideana on luoda monikulttuuriselle nuorisolle yhteisö, jolla on mielekästä tekemistä ja johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Toimintatapa on yksinkertainen: HNMKY vie toiminnan suoraan nuorten luokse. Vuosien saatossa toiminnalla on ehkäisty nuorten syrjäytymistä, tarjottu työpaikkoja ja integroitu maahanmuuttajataustaisia nuoria yhteiskuntaan.

– Nimestä huolimatta toimintaa järjestetään myös päivisin ja muidenkin lajien kuin koripallon ympärille. Viime vuonna meillä oli 280 tapahtumaa, joissa 150:ssä ei pelattu koripalloa. Tämä on kohtaamistyötä, jossa liikunta on välineenä. Liikunta yhdistää monia ja sitä kautta on löydetty voimaa ja omaan identiteettiä, toteaa Eräkorpi.

Tule mukaan CONNEXT-aamukahvitilaisuuksiin!

CONNEXT-aamukahvitilaisuuksien tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Aihepiirit keskittyvät maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisen sekä kotoutumisen ympärille.

– Viestintä ja kohderyhmän tavoittaminen, seurojen ja kuntien yhteistyö, yhteisen kielen puuttuminen, avustukset sekä hyödyn ja vaikuttavuuden mittaaminen olivat aiheita, jotka nousivat toivelistassa esille. Lisäksi pohdittiin maahan muuttaneiden sitouttamista järjestön toimintaan ja vertaisohjaajien merkitystä. Tulevien tilaisuuksien teemat rakennetaan osallistujien toiveiden pohjalta, kertoo CONNEXT-hankkeen projektipäällikkö Mai Salmenkangas.

Salmenkangas kannustaa eri tahoja olemaan rohkeasti yhteydessä CONNEXT-hankkeen yhteistyötahoihin ja toivoo uusien kumppanuuksien syntymisiä.

Teksti ja kuvat: Minttu Koivumäki/ Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

 

Tilaisuuden materiaaleja

CONNEXT-hankkeen aikana järjestetään vielä kahdeksan aamukahvitilaisuutta. Seuraava tilaisuus pidetään Helsingissä tiistaina 5.11.2019 klo 8.30–10.00, Metropolian Myllypuron kampuksella. Lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuuksissa on aikaa verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle. Järjestelyistä vastaavat Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, HNMKY ja Metropolia Ammattikorkekaoulu osana CONNEXT-hanketta.

Ilmoittaudu mukaan Liikunnan ja kotoutumisen -verkostoon.

Seppoa pelaamalla kesätyöt käyntiin

Seppoa pelaamalla kesätyöt käyntiin

Kauniina, kesäisenä toukokuun päivänä kokoontuivat HNMKY:n tulevat Yökoriksen kesätyöntekijät yhteen ja tutustuivat sekä toisiinsa että tulevaan kesätyöhönsä pelaamalla mobiilisti Seppo.io-alustalle tehtyä peliä.

Paikalla oli nelisenkymmentä nuorta, joista iso osa oli maahanmuuttajataustaisia ja elämänsä ensimmäisen kesätyön äärellä. 

Pelaaminen toteutettiin pienryhmissä ja nuoret jalkautuivat ulos tekemään monenlaisia tehtäviä, joissa tuli esimerkiksi aktivoitua Yökoriksen somessa tai pohtia HNMKYn arvoja. Pelaamisessa näkyi nuorten into ja parituntinen kului kuin siivillä. 

Seppoalustalla pelaaminen oli kaikille uutta. Pieniä teknisiä haasteita tuli välillä vastaan, mutta kiinnostavat tehtävät ja konkreetttinen yhteinen tekeminen pitivät yllä hyvää fiilistä!

Kiinnostavinta kuitenkin oli, että Seppo-pelialustan käyttö ei kuitenkaan jäänyt HNMKY:n kesätyöntekijöillä vain kertaluonteiseen kokeilemiseen, vaan heillä oli mahdollista pelata ja tehdä työhönsä liittyviä tehtäviä läpi koko kesän. Tämä kesän mittainen pelaaminen oli kokeiluna aivan uudenlainen lähestymistapa, josta varmasti kuullaan vielä lisää! 

Pelaamisen hyödyntäminen monimuotoisesti joko kertaluontoisena tai pitkäkestoisena tapahtumana tarjoaa sekä nuorille että ohjaajille monenlaisia mahdollisuuksia oppia ja kokeilla uutta.

Muistathan, että pelaamisen ja oppimisen yhdistämisessä vain oma mielikuvituksesi on rajana!

 

Teksti ja valokuva: Tiina Lehto-Lundén/ Metropolia Ammattikorkeakoulu

Nuorten osallisuutta etsimässä Ghentissä

Nuorten osallisuutta etsimässä Ghentissä

Maaliskuussa 2019 CONNEXT-hankkeen osallistujat kokoontuivat Belgiaan, Ghentiin. Yksi hankkeen tavoitteista on jakaa ja hyödyntää asiantuntijaverkoston kesken kokemuksia ja parhaita käytäntöjä erityisesti maahanmuuttajanuorten parissa tehtävästä työstä.  Niinpä keskiviikkona 20.3.2019 jalkauduimme Ghentin työpaja- ja koulutusviikon ideariihistä ja hyötypeliympäristöstä myös konkreettisesti katsomaan, kuinka paikalliset organisaatiot työskentelevät marginaalissa ja heikossa asemassa olevien nuorten parissa.

Puutahrapenkkejä ja muuta merkityksellistä

Ensimmäinen kohteemme oli vzw a Part, paikallisten toimijoiden yhteenliittymä, jonka toimintamalleihin kuuluvat mm. yksilö- ja ryhmäohjaus, opettajien ja viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö sekä työpaja- ja nuorisotalotoiminta. Lisäksi heidän työkalupakkinsa sisältää nuorten kanssa luonnossa liikkumista ja maatilalla työskentelyä. Nuorten taustoissa vilahtelevat ongelmat kuulostivat myös suomalaiseen yhteiskuntaan peilattuina surullisen tutuilta; näköalattomuus, kielitaidottomuuden marginalisoiva vaikutus, taloudelliset ongelmat, päihteiden ongelmakäyttö jne.  Syrjäytymisen ainesosia siis, joiden ehkäisyyn pureudutaan mm. nuorten osallisuutta ja itseluottamusta kasvattamalla.

De Werf -työpaja

vzw a Part- organisaation De Werf– työpajalla työntekijät kertoivat meille eri yksiköiden toiminnasta, työskentelytavoista ja kohderyhmistä. vzw a Part – organisaatio saa rahoitusta toiminnalleen valtiolta, mutta sen yksiköt yrittävät kerätä rahaa myös itse erilaisilla myyntituotteilla tai tapahtumilla. De Werf-pajan puuverstaalla nuoret rakentavat ja kokoavat mm. puutarhapöytiä myyntiä varten.                   

Puutyöpajassa valmistuva puutarhapenkki ei välttämättä kuulosta maailmoja mullistavalta keksinnöltä, mutta yhden nuoren elämään sillä saattaa olla isokin vaikutus. De Werf- työpajan työntekijät esittivät, kuinka konkreettisesti omien käsien kautta valmistuva ja paikalliseen naapurustoon sijoitettava puistonpenkki voi olla yksi askel, joka kasvattaa nuoren tunnetta omasta kyvykkyydestä ja osallisuudesta.

De Werf -puutyöpaja

Uusien arkirutiineiden merkitys

Toinen esimerkki organisaatioon kuuluvista yksiköistä on Albezon. Sen toiminta perustuu nuoren totaaliseen irtautumiseen vanhoista kuvioista ja on tarkoitettu esim. päihdekuntoutujalle. Albezon tarjoaa paikan yhdelle nuorelle kerrallaan 10 viikon ajaksi. Yksikkö sijaitsee 12 tunnin ajomatkan päässä Ghentistä, Ranskan puolella alueella, josta lähimpään naapuriin on 40 km.

Albezon

Aivan tänne asti emme siis siirtyneet, vaan kuuntelimme ohjaajien tarjoaman esittelyn toiminnasta. Paikka on pieni ja vanha maatila, jota ylläpitää pariskunta, joka valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nuori asuu tilalla olevassa erillisessä rakennuksessa ja osallistuu kaikenlaisiin maatilan töihin, esimerkiksi halkojen hakkaamiseen talojen lämmitystä varten ja käyttöveden hakemiseen läheisestä joesta. Joskus paikka ja toiminta siellä toimii nuorelle pysäyttävänä tekijänä ja uuden elämän suunnan näyttäjänä.                                                

Voimaantumista polkupyörän päällä

Seuraava vierailukohteemme oli Groep INTRO, jossa opetus- ja työpajatoiminnan lisäksi järjestetään myös mm. ryhmätyötä kehittäviä harjoitteita, puutarhan ja kanojen hoitoa sekä polkupyörällä ajon opetusta. Kaksi rengasta ja uusi taito tarjoavat mahdollisuuden ja vapauden liikkumiseen, mikä on voimauttanut erityisesti nuoria naisia.  Pieniä suuria asioita siis, joiden äärelle oli mielenkiintoista pysähtyä ihastelemaan ja ihmettelemään keskiviikkoisena iltapäivänä.

Groep INTRO

Maahanmuuttajille väyliä vapaaehtoistyöhön

Viimeinen kohteemme oli DOK, joka tarjoaa toiminnallaan maahanmuuttajille matalan kynnyksen paikan tavata toisiaan, verkostoitua ja saada mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistöitä. DOK toimii Achterdok-satama-alueella purku-uhan alla olevassa rakennuksessa, jonka piha-alue on rakennettu yhdessä osallistujien kesken kaikkien yhteiseksi olohuoneeksi. Alueella on grillausmahdollisuus, hiekkalaatikko ja liukumäki lapsille sekä kesän aikana kioskitoimintaa. Etenkin kesäaikaan alueella järjestetään erilaisia kaikille avoimia tapahtumia ja juhlia. Alueesta onkin tullut suosittu, monikulttuurillinen perheiden kokoontumis-  ja ajanviettopaikka.

DOK

Kaksi kertaa vuodessa DOK haastattelee uusia tekijöitä vapaaehtoistyöhön. Haastatteluun voi saapua kuka tahansa, eikä osallistumiselle ole asetettu kielitaitorajaa.  Työtehtäviä tarjoavat erilaiset yritykset ja järjestöt ympäri Ghentin aluetta. Monet työt sijoittuvat pääsääntöisesti huhti – lokakuulle. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa avustamista, kuten tapahtuma-alueiden rakentamista, purkamista ja niissä toimimiseen liittyviä tehtäviä. Toiminnan tavoitteena on luoda maahanmuuttajille väyliä, verkostoja ja siten mahdollisuuksia työllistymiseen sekä sijoittumista osaksi yhteiskuntaa, unohtamatta yhteisen olohuoneen käyttöä tapaamispaikkana.

Mielenkiinnolla seurasimme, kuinka saamaa tematiikkaa lähestyttiin usean eri toimintamallin kautta. Kaikissa keskeisenä toistui kuitenkin yksilön kohtaaminen, kunnioitus ja hänen näkyväksi tekeminen. Yhteyksien rakentaminen yksilön ympärille – tästä ponnistaa myös CONNEXT.

Teksti: Karoliina Zschauer-Lilja (Stadin ammatti- ja aikuisopisto) ja Nanna Pajarinen (Omnia)

Kuvat: Karoliina Zschauer-Lilja, Nanna Pajarinen ja järjestöjen verkkosivut