Kategoria: Nuorten urapolut

Infografiikka välineenä opiskelupaikan löytämiseen

Infografiikka välineenä opiskelupaikan löytämiseen

Julkaistu tekijä connextadmin

CONNEXT on kehittänyt infografiikkaa, joka auttaa vertailemaan erilaisia oppilaitoksia Suomessa. Milloin sinne voi hakeutua opiskelemaan? Millaista opiskelu on? Millaisia valmiuksia tästä oppilaitoksesta saa työmarkkinoille? Kohti sopivaa opiskelupaikkaa -infografiikan tavoitteena on helpottaa nuoren siirtymistä peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Kohti sopivaa opiskelupaikkaa -infografiikka on suunniteltu henkilöille, jotka eivät tunne suomalaista koulujärjestelmää juurikaan ja joiden kielitaito ei ehkä vielä mahdollista muun opinto- ja uraohjausmateriaalin hyödyntämistä. Sitä voi käyttää niin yksilö- kuin ryhmäohjauksessakin. Sosionomiopiskelija Nea Kaila kehitti infografiikan prototyypin opinnäytetyössään. Prototyypin kehittämistä jatkettiin nykyiseen asuunsa mm. Ohjaamosta, Diak:n tulkkiopiskelijoilta, useilta opinto-ohjaajilta, järjestöiltä ja muilta ohjaustyötä tekeviltä saadun palautteen perusteella.

CONNEXT-hankkeessa uskotaan, että erityisesti infografiikan toiminnallinen käsittely voi aikaansaada omakohtaisia oivalluksia ja innostusta oman opintopolun suunnittelua kohtaan. Käyttöohjeet sisältävätkin toiminnallisia ideoita infografiikan käyttämiseen, esimerkiksi ammattikorttien tai liikunnallisuuden hyödyntäminen. Vuoden 2021 aikana CONNEXT:n nettisivuilla julkaistaan myös tehtäväideoita, miten infografiikkaa voi käsitellä pelillisesti.

Kiitos kaikille kehittämistyöhön osallistuneille!

Neljä infografiikkasivua ja ohjeet niiden käyttämiseen suomeksi.

Four infographic pages and instructions on how to use them in English.

Teksti: Mai Salmenkangas, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva (kuvakaappaus infografiikasta): Anna Sarkama/Peippo

Exploring educational choices of young men

Exploring educational choices of young men

Julkaistu tekijä connextadmin

Boys and young men with immigrant background are, compared to their native peers, at higher risk of dropping out of the educational system and being unavailable to the job market later. This phenomenon is labelled as NEET (Not in Employment, Education or Training). In Finland the CONNEXT for Inclusion project is searching for methods and ways to prevent particularly boys and young men to fall out of the education system and have a prosperous professional future instead.

To deliver supporting information on educational choices of boys, I focused in my Bachelor’s thesis on the transition process from lower to upper secondary school within the Finnish system and how choices are influenced by families, e.g. in form of transfer of socioeconomic status.

Additionally, I looked into boys’ experiences of communication between family and school, the support they get from teachers and school curators, their own suggestions on how to improve this support as well as their own experience of participation and disadvantage in society. I interviewed boys and young men from 2 different schools and made use of the Capabilities Approach developed by Martha C. Nussbaum in the analyzing process.

Importance of role models

As professionals in the social field support boys with immigrant background to find their future professional path, it is important to not only provide information on different choices, but also be available as a role model ourselves. It became obvious in my research, that boys benefit from having role models.

Throughout their process of growing up and becoming more independent from the family and parents, role models outside of the family setting gain more importance. They might also be found in organizations providing free-time activities, e.g. sport clubs. A social work practitioner might want to reach out to these players, if it seems to be of benefit for the development of the boy in question.

Certainly, family members play a role, e.g. values are being transferred and influence decision-making. This can be understood as an indication that the socio-economic status of one generation is transmitted to the next. Boys also discuss their educational choices with parents and use these discussions as reflections of their personal interest, motivation and values that lead to a certain decision on a future career.

However, the participants in this research stressed the importance of separating school and family life. Nonetheless, parents can have a motivating effect on the young men. E.g. one can make them proud by getting good grades. The young men see grading as a beneficent tool to estimate their own school performance and react accordingly in case there is a need. They could include their parents into this process. However, they did not express a need to involve their parents in a common forum with school professionals to consider questions that refer to their professional future.

Support networks for youth and families

The interviewees in my research showed high levels of participation. According to the Capabilities Approach they were able to envision their own future and apply practical reasoning skills in order to pursue a professional education (Nussbaum, M., 2011). Nonetheless, they experience disadvantage, e.g. learning Finnish is a challenge for first-generation immigrants.

The situation seems to be easier to tackle, if the experience is shared with other peers. A boy, who is embedded in a Finnish speaking class being the only non-Finnish speaker, most probably learns the language faster, but might have a rougher experience of this task and therefore needs support to deal with this phase, idealistically in form of peers, being in the same situation.

Similar phenomena can be seen in the social surroundings of the family. According to prior research, well functioning communities of minorities have a positive effect on the school performance of the children within the communities (Coles, B. et al, 2002, p.27). As social work professionals we can reach out, support the organization and structuring of these communities and include them into the support system of families. They can also be included into the decision-making process of boys with immigrant background, supporting the boys’ own network of peer support.

For more detailed information please acquaint yourself with my Bachelor’s thesis Participation and Educational Choices: Influence of Family and School on Immigrant Boys.

Text: Moritz Cartheuser, Social Services student, Metropolia University of Applied Sciences

Picture: Kat Wilcox/ www.pexels.com

References:

  • Nussbaum, M., 2011. Creating Capabilities: The Human Development Approach. Cambridge: Harvard University Press.
  • Coles, B.,Hutton, S., Bradshaw, J., Craig, G., Godfrey, C. & Johnson, J., 2002. Literature Review of the Costs of Being ”Not in Education, Employment or Training” at Age 16-18. Norwich: Queen’s printer.
  • Cartheuser, M. 2020. Participation and Educational Choices: Influence of Family and School on Immigrant Boys. Bachelor’s Thesis, Metropolia University of Applied Sciences.
Miten esitellä koulun terveyspalvelut elävästi?

Miten esitellä koulun terveyspalvelut elävästi?

Julkaistu tekijä connextadmin

Opiskelijahyvinvoinnin ammattilaiset ovat huomanneet, että maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on haasteita löytää heille tarjotun tuen piiriin. Tämän parantamiseksi CONNEXT-hanke yhteistyössä Omnia-ammattioppilaitoksen kanssa tilasi meiltä valmistuvilta Metropolian ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoilta työkaluja ohjauksen tueksi.

Toinen opiskelijaryhmä loi Seppo.io-alustalle 15 erilaista tehtävää terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Opiskelijat saivat itse valita, missä järjestyksessä suorittivat pelin tehtävät. Testaus tapahtui Omniassa syksyllä 2019 oppilaiden omia kännyköitä käyttämällä pienryhmissä. Ensimmäisessä testiryhmässä olivat maahanmuuttajataustaiset oppilaat, ja toisessa testiryhmässä suomalaistaustaiset oppilaat. Testauspäivänä annoimme oppilaille ohjeet Seppo-pelin pelaamiseen ja autoimme peliin liittyvissä kysymyksissä.

Pienryhmät suorittivat tehtäviä itsenäisesti ympäri koulun aluetta. Osa tehtävistä oli enemmän tiedollisia, ja osa toiminnallisia ja luovia. Esimerkki tehtävästä: ”Mohammed ei tiedä, millaisissa asioissa terveydenhoitajalta voi pyytää apua. Kuvaa videolle tilanne/asia, jonka vuoksi Mohammed voisi mennä terveydenhoitajalle.” Vastauksen jälkeen meidän tehtävänämme oli vastata pienryhmälle pelin kautta suoraan, ja antaa pisteytys vastauksesta, joka tuli pelaajien nähtäväksi.

Toinen opiskelijaryhmistä työsti tukimateriaalin, jonka tarkoituksena on tuoda esille selkokielellä ja kuvia hyödyntäen eri yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenten palvelut sekä yhteystiedot. Sitä voidaan käyttää itsenäiseen muistiinpanojen kokoamiseen tai esimerkiksi osana yllä mainittua Seppo-peliä. CONNEXT:n sivuilta on mahdollista ladata omaan käyttöön tukimateriaalin (pdf).

Omnian opiskelijoilta kysyttiin testauspäivän päätteeksi palautetta. Vastauksista ilmeni, että he haluaisivat jatkossakin käyttää pelaamista oppimisen tukena, perusteluna oli, että pelaaminen oli kivaa! Keräsimme myös tukimateriaalin testauksen jälkeen palautetta Opry-kierrokselle osallistuneilta opiskelijoilta, tutoreilta ja työntekijöiltä. Pääsääntöisesti palaute oli positiivista ja tukimateriaali koettiin toimivana. Positiivinen palaute lämmitti meidän kaikkien mieltä.

Kaiken kaikkiaan oppijoita kehittämistyössä olimme myös me terveydenhoitaja-opiskelijat Omnian oppilaiden lisäksi. Uskoisimme, että jokainen sai tästä projektista lisää eväitä ja taitoja omaan reppuunsa tulevaisuutta ajatellen. Seppo.io osoitteeseen pääsee kätevästi kokeilemaan erilaisia pelejä eri aihepiireihin liittyen, kannattaa kokeilla!

CONNEXT-hankkeessa tuotetut peliaihiot julkaistaan yleisölle vuoden 2021 loppuun mennessä. 

Teksti ja kuva: Syksyllä 2019 valmistuneet terveydenhoitaja-opiskelijat, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Infograafien avulla uusiin unelmiin

Infograafien avulla uusiin unelmiin

Julkaistu tekijä connextadmin

CONNEXT-hankkeessa kehitetään uudentyyppistä visuaalista uraohjausmateriaalia maahanmuuttajataustaisille nuorille. Sille on todellista tarvetta, sillä heille suunnattua, käyttäjälähtöistä materiaalia on rajallisesti tarjolla. Metropolian sosiaalialan opiskelija Nea Kaila kehitti opinnäytetyössään suomalaista koulutusjärjestelmää koskevien infograafien prototyyppejä ja käytti toiminnallisia menetelmiä tarjotessaan Myllypuron valmistavan luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön. 

 

”Mä tiedän jo mitä haluan isona, musta tulee lentokonemekaanikko”

Oppilaiden vanhemmat sijoittivat ohjaustuokiossa ammattikortteja infograafipohjille.

Myllypuron yläkoulun valmistavan luokan oppilaat olivat innoissaan ja sama into tarttui myös ohjaajiin. Infograafien prototyyppien kehitystyö tapahtui oppilaiden kanssa ja samaa materiaalia testattiin myös vanhempainillassa oppilaiden vanhempien kanssa. Valmistavan luokan oppilaat olivat looginen valinta kehitystyökumppaneiksi, sillä oppilaat integroituvat pian yleisen opetuksen luokkiin ja joutuvat tekemään koulutusvalintansa yläkoulun päättyessä. Infograafit ja niiden yhteydessä apuna käytetyt ammattikortit saivat nuoret miettimään omia unelma-ammattejaan ja sitä, mistä niihin valmistutaan.

Oman identiteetin ja ammatillisen identiteetin löytyminen on nuoruuden kehitystehtävistä merkittävimpiä (Erikson 1994).  Uraohjaus- ja ammatinvalintamateriaalia on olemassa paljon. Maahanmuuttajataustaisille nuorilla ongelmaksi voi kuitenkin muodostua kielitaidon puute tai vaikeudet ymmärtää suomalaista koulutusjärjestelmää. Tähän ongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisua visuaalisen materiaalin avulla. Tarkoituksena oli suunnitella infograafit, joilla selkeyttää suomalaista koulutusjärjestelmää, toisen asteen opintoja sekä avata opetussisältöjä eri opintoasteilla. Millaista opiskelu on? Kauanko se kestää? Millaista sitoutumista se vaatii?

Visuaalinen materiaali jää mieleen

Aktiivisen ohjauksen oppaassaan Norman E. Amundson (2005) painottaa mieleen jäämisen merkitystä ja sitä, kuinka asia saa merkityksensä, kun se esitetään mieleenpainuvalla tavalla. Eri näköisen materiaalin luominen ei riitä. Infograafeja tulee voida käyttää niin keskustelun avaajana nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa kuin myös esimerkiksi pelillisenä versiona ja yhdistää niihin toiminnallisia menetelmiä kuten draamaa.

Metropolian Kepeli-hankkeen materiaaleissa on suoraan hyödynnettäviä versioita näistä. Infograafien testaustilantessa hyödynnettiin esimerkiksi Mieltymysmittarin ammattikortteja, joiden äärellä osallistujat saivat pohtia, minkä oppilaitoksen tutkinnon ne mahtavat edellyttää.

Toiminnallisuus taipuu moneen

Nuoruusiän kehitystehtäviin kuuluu myös toimijuuden oppiminen. Osallisuuden kautta saa onnistumisen kokemuksia ja ymmärrys omasta minästä rakentuu. (Wenger 1998.) Elämässä tarvittavia toimijuuden taitoja täytyy voida harjoitella. Nuorten kanssa työskennellessä tärkeimmäksi työvälineeksi nousi toiminnallisten menetelmien käyttö osana ohjausta. Oli huomattavissa, että toiminnalliset menetelmät auttoivat varsinkin poikia osallistumaan. Harjoitteet auttoivat rikkomaan jännitystä ja saivat nekin nuoret osallistumaan, jotka arastelivat suomen kielen käyttämistä. Lisäksi asiat jäivät paremmin mieleen.

Vanhempainillassa tuli yllättäviäkin havaintoja. Nuorten vanhempien toiveet lastensa tulevista ammateista olivat hyvin yhteneviä lasten omien toiveiden kanssa. Ei niinkään vanhempien kulttuuritausta vaan ennemmin vanhempien ikä vaikutti siihen, miten sallivia ja myöntyviä vanhemmat olivat ihan uudenlaisten uramahdollisuuksien ajatteluun. ”Lapseni saa itse päättää”, eräskin vanhempi totesi. Samalla keskustelua syntyi siitä, kuinka ammatillinen tutkinto voi Suomessa tuoda hyvän ansiotason.   

Väestöennusteen mukaan joka viides helsinkiläinen koululainen on vieraskielinen vuonna 2030 (Helsingin kaupungin tietokeskus 2019), tämän vuoksi kohdennetun ja selkeän uraohjausmateriaalin kehittäminen on tarpeen. Uuden hallituksen tavoite on laajentaa oppivelvollisuus koskemaan toisen asteen opintoja, mikä merkitsee ohjauksen tarpeen kasvua. Ammattilaiset voivat hyödyntää infograafeja myös maahanmuuttajataustaisten aikuisten ohjauksessa kuten Pakolaisavun Kurvi-projektissa on tarkoitus tehdä.

Teksti ja kuva: Nea Kaila

Kirjoittaja on Metropolian opiskelija, joka 20 vuoden työuran jälkeen löysi itsensä samasta tilanteesta kuin kohderyhmän nuoret; uusia urapolkuja etsimästä.

CONNEXT-hanke järjestää ammattilaisille infografiikan yhteiskehittämistilaisuuden 9.9. klo 13.30-16 Metropolian tiloissa (Hämeentie 135D). Tavoitteena on viimeistellä infografiikat ja jakaa ne hankkeen nettisivuilla eri ammattilaisten uraohjauksen tueksi 2020 alkuvuoteen mennessä.

Artikkelissa käytetyt lähteet

Amudson, Norman E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.

Emirbayer, Mustafa & Mische, Ann 1998. What is Agency? American Journal of Sociology 103. 962–1023. New York: Routledge. Saatavana myös sähköisesti osoitteessa: <https://www.jstor.org/stable/10.1086/231294?origin=JSTOR-pdf&seq=1#metadata_info_tab_contents>.

Erikson, Erik H. 1994. Identity: Youth and Crisis. New York: WW Norton & Company

Helsingin kaupungin tietokeskus 2019. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saatavana sähköisesti osoitteessa: <https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf>.

Wenger, Etienne 1998. Communities of practice: learning, meaning and identity. Cambridge, MA: Cambridge University Press.