On hyvin mahdollista, että vuoden 2035 tienoilla pelillisyys on osa yleisiä työelämätaitoja. Tulevaisuuden työelämä on täynnä töitä, joita ei ole vielä olemassa ja täynnä osaamista, jota voi alkaa opettelemaan jo nyt. Erilaisia tulevaisuudenkuvia tarvitaan, että voidaan ohjata nykyhetken osaamista ja toimintaa vastaamaan tuleviin tarpeisiin. Tässä artikkelissa Johanna Nimi pohtii, millainen rooli pelillisyydellä ja pelillisillä menetelmillä voi lähitulevaisuudessa olla ja esittelee CONNEXT-hankkeen kokemuksia pelillisyydestä.
Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin laatiman Tulevaisuuden osaamistarpeet 2035 -raportin (Opetushallitus, 2019) mukaan tärkein geneerinen osaaminen työelämässä vuonna 2035 on kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus. Kolme seuraavaksi tärkeintä ovat
- vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot
- ongelmanratkaisutaidot
- luovuus.
Pelilliset menetelmät edistävät näitä kaikkia.
Pelillisyyden ja pelillisten menetelmien ytimessä on ryhmässä tekeminen, toiminnallisten tehtävien ratkaiseminen ja luova ajattelu. Ne vastaavat tulevaisuuden työelämätaitoihin sekä menetelmänä että ennen kaikkea ajattelun tapana. Työn arjessa käytettävät pelilliset elementit kehittävät taitoja, joilla voi olla merkittävää siirtovaikutusta tulevaisuuden kysymysten ratkaisemiseen. Pelaamista käytetään jo nyt laaja-alaisesti yhteiskunnallisessa toiminnassa, esimerkiksi
- Diplomatian oppimiseen
- Ikäihmisten terveyden edistämiseen
- Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen (ks.esim. ensimmäinen esimerkki, toinen esimerkki, kolmas esimerkki) ja lukemattomien muiden tavoitteiden edistämiseen.
Pelillisten elementtien käyttäminen ei vaadi substanssiosaamista vaan tapaa ajatella. Vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisu ja luovuus ovat taitoja, joita voi ja kannattaa harjoitella, esimerkiksi CONNEXT:ssa kehitettyjen toiminnallisten tehtävien avulla. Pelilliset menetelmät edistävät sisällöllisiä tavoitteita luomalla kiinnostavia ja koukuttavia vuorovaikutustilanteita.
CONNEXT:n kumppani Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia on käytetty pelillisiä tehtäviä opetuksessa ammatilliseen koulutukseen valmentavissa ryhmissä hyvin tuloksin. Pelilliset menetelmät ovat pedagogisesti onnistuneita ja niillä on paikka luokkahuoneissa.
“.. se on peleissä suuri hyöty, että oppiminen tapahtuu monien aistihavaintojen kautta samaan aikaan. Eli kun pelataan, on se toiminnallinen aspekti, että opiskelijat tekevät jotain, esimerkiksi tekee käsillään jotain tai liikkuu samalla kun lukee, puhuu tai kuuntelee, eli monta aistia käytössä samaan aikaan. Se on erittäin hyvä ja palvelee monia opiskelijoita.” Valma-ryhmän opettaja
Pelillisellä ajattelulla on tilaa kasvatusalojen lisäksi terveysaloilla. Erilaiset hyöty- ja terveyspelit voivat vaikuttaa myönteisesti sote-alan asiakaskokemuksiin. (Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi – Hiiltä ja timanttia). Pelillisyyttä on kokeiltu myös terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnoissa Metropoliassa (Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi – Hiiltä ja timanttia). Ammattikorkeakoulut ovat hyviä testiympäristöjä erilaisille pedagogisille kokeiluille ja parhaat käytännöt leviävät opiskelijoiden mukana töihin.
Missä teemoissa pelillinen ajattelu auttaa?
Nuorten ohjaamisen parissa työskenteleville ammattilaisille CONNEXT:n tekemässä kyselyssä (‘Pelillisyyden käyttö tulevaisuuden työvälineenä’, N=37) toimintaan osallistuneista suurin osa koki voivansa käyttää pelillisyyttä tulevaisuudessakin työvälineenä. Vastaukset heijastavat hankkeen toimintaa pelillisen ja liikuntalähtöisen pedagogiikan parissa. Kyselyyn vastanneet osallistuivat CONNEXT:n toimintaan ohjaajakoulutuksissa, oman kumppaniorganisaation mukana tai muuta kautta. Tulevaisuuden käyttötarkoituksina pidettiin seuraavia:
- ryhmäytyminen
- lähialueisiin tutustuminen
- kevyempi taso vaikeiden asioiden käsittelyyn
- etäaikana kohtaaminen
- nuorten erilaisten teemojen käsittely (oma talous, asuminen, seksuaalisuus, päihteet, media jne.)
Yhteys tulevaisuuden osaamistarpeisiin on selvä. Vuorovaikutus, ongelmanratkaisu ja luovuus nousevat kestävän kehityksen jälkeen tärkeimmiksi tulevaisuuden taidoiksi. Voimme ennustaa, että pelillisen työotteen käyttöarvo lisääntyy ja koulutusinstituutiot ovat kehityksen etunenässä integroimassa pelillisiä elementtejä.
Mistä sinä voisit aloittaa matkan tulevaisuuden työelämään?
Hurahda pelilliseen työotteeseen! -ideoita toiminnallisiin tehtäviin auttaa alkuun. Rohkeasti kokeilemaan pelillisiä menetelmiä!
Teksti: Johanna Niemi, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kuva: Gensa Hub, Unsplash
Lähteet
CONNEXT -for inclusion. Metropolia AMK. 2021.
Honkanen, Heli. 2021 STATE-OF-THE-ART OF GAME-BASED APPROACHES FOR CLIMATE CHANGE ENGAGEMENT
Nikula, Anne. Metropolia AMK. :Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi – Hiiltä ja timanttia
Nevanperä, Tiina, 24.2.2021. Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
Rajanen (Marghescu), Dorina & Rajanen, Mikko. (2019). Climate change gamification: A literature review.
Samuli Leveälahti, Jenna Nieminen, Kari Nyyssölä, Vihtori Suominen, Suvipilvi Kotipelto (toim.). 2019. Osaamisrakenne 2035. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14.