Minun trooppiset seminaarihedelmäni

Kiinnostavatko aloittelevan ammattilaisen kokemukset Seppo-pelialustan käytöstäHurahda pelillisyyteen seminaari ja verraton idea hyödyntää Discordia pelillisten hetkin ohjauksessa? Tässä Aleksi Johansson kertoo tarkemmin oman puheenvuoronsa sisällöistä sekä muiden puhujien innostavista pelillisyyshedelmistä CONNEXT-hankkeen trooppisessa loppuseminaarissa.

Minulla oli suuri ilo ja kunnia esitellä CONNEXT-hankkeen loppuseminaarissa joitakin opiskelija-assistenttina CONNEXT-hankkeessa saamiani kokemuksia ja ideoita pelillisten tehtävien kehittämiseen liittyen. Oli todella kiinnostavaa kuulla myös muiden ammattilaisten kokemuksista. Pelikasvatus on tärkeää, sillä pelaaminen on suositumpaa kuin koskaan ja pelaamista ilmiönä voi tarkastella monesta näkökulmasta, jonka myös Pelaten duuniin -projektin projektipäällikkö Katja Kokkinen toi esille seminaaripuheessaan. Pelikasvatuksesta kiinnostuneille suosittelenkin tutustumaan esimerkiksi Mikko Meriläisen väitöskirjaan.

Ketterästi Seppo.io-tehtäviä laatimaan

Hankkeessa käytimme pääasiassa Seppo.io-pelialustaa, jonka käyttökokemukseni on päällisin puolin positiivinen ja hyvä. Alusta on helppokäyttöinen ja nopeasti sisäistettävissä. Pelin asetukset ja niiden ominaisuudet ovat yksinkertaisesti selitetty ja täten sen käyttö tulee nopeasti tutuksi. Tehtävien luominen on tehty helpoksi ja niiden luomisessa vain mielikuvitus on rajana. Tehtäviin voi vastata kirjoittamisen lisäksi kuvalla, äänellä tai videolla, mikä mahdollistaa monipuolisempien tehtäväkokonaisuuden luomisen.

Tehtävätyyppejä on viisi: luova tehtävä, monivalinta-, valintaruutu-, lisää puuttuva sana- ja yhdistä parit -tehtävä. Luovien tehtävien avulla voidaan saada pelaajat pohtimaan eri näkökulmia aiheeseen liittyen, valintaruututehtävien avulla voidaan esimerkiksi kartoittaa pelaajien tapoja tai aikaisempaa osaamista aiheeseen liittyen tai monivalintatehtävien avulla voidaan etsiä oikeaa vastausta. Tehtävätyypit tekevätkin Seppo.io:sta todella monipuolisen pelialustan.

Koska Seppo.io toimii myös puhelimella ja siinä pelialustaksi voi valita GPS-pohjaisen live-kartan, mahdollistaa se pelaajan liikunnallisen aktivoimisen.  Halutut tehtävät voi sijoittaa lähiympäristöön. Tällöin pelaajalla on aktiivinen rooli. Live-kartan avulla pelaajat voivat esimerkiksi tutustua hauskalla tavalla lähiympäristöönsä tehtäviä tehdessä.

Seppo-pelialustan ainoa negatiivinen puoli liittyy sen tönkköisyyteen. Esimerkiksi kun luo tehtäviä ja klikkaa vahingossa tehtäväruudun ulkopuolelta, tehtävän luonti katoaa ja tehtävän joutuu aloittamaan alusta. Tehtäviä muokatessa taas tehtäväruudun ulkopuolelta aukeaa välilehti, jossa voit joko poistua tallentamatta tai palata tehtävän muokkaamiseen. Lisävaihtoehto voisi virheellisen klikkauksen tapahtuessa olla tallenna ja poistu.

Tämän lisäksi ongelmia aiheutti pisteytys valintaruututehtävissä, jossa jostain syystä pisteytys ei päivittynyt, vaikka ne oli muuttanut ja tallentanut. Haarautuvaa pelinkulkua voisi muokata siten, että pelaaja voisi nähdä kaikki tehtävät, jolloin pelin hahmottaminen helpottuu ja pelaaja voisi nähdä miten omat valinnat vaikuttivat pelin kulkuun. Kaiken kaikkiaan ongelmat ovat pieniä ja korjattavissa muutamalla päivityksellä.

Toimisiko Discord pelien ohjaustilanteessa?

Yksi ongelma ohjaustilanteessa, etenkin etäohjauksessa, voi olla chat-toiminnon hitaus. Mitä jos shoutboxiin sataa viestejä ja pelisessio kuluu kysymyksiin vastatessa? Tähän näkökulmaan Discordin hyödyntäminen ohjaustilanteissa voisi olla ratkaisu.

Discord on sovellus, jossa voi keskustella puhumalla ja kirjoittamalla reaaliaikaisesti ja jota pelejä pelaavat nuoret käyttävät todella paljon. Miksi sitten Discord, eikä Microsoft Teams tai Zoom? Ensinnäkin Discord on paljon kevyempi ohjelma verrattuna Zoomiin tai Microsoft Teamsiin. Toinen olennaisempi tekijä on se, että Microsoft Teamsia ja Zoomia nuoret käyttävät koulussa ja koulusta päästyään he siirtyvät Discordiin. 

Tämä seikka nousi myös Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluissa työskentelevän Panu Räsäsen seminaaripuheessa esiin. Discordia voisi ja pitäisi täten hyödyntää paremmin kouluissa, joka on sovelluksena nuorille jo entuudestaan tuttu. Tiedostan kuitenkin sen, että Discord ei ole mikään maailman helpoin sovellus käyttää Microsoft Teamsiin ja Zoomiin verrattuna ja vaatisi opettajien perehdyttämistä. Tietoturva on myös aspekti, joka pitää ottaa huomioon kolmannen osapuolen pikaviestintäohjelmia valittaessa oli se sitten Discord, Microsoft Teams tai Zoom.

Yhdessä pelejä kehittämään

Seminaarissa tuotiin esille uusi aspekti pelien hyödyntämisestä, jonka Pelaa! -hankkeen parissa toiminut Sonja Hämäläinen ja PRO SOS -hankkeessa työskennellyt Tytti Hytti mainitsivat: luo pelit yhdessä asiakkaan/pelaajien kanssa. Tällä tavalla pelinkehittämisestä voi tehdä yhteisöllisen oppimiskokemuksen, jossa voi esimerkiksi syventyä teemaan, hyödyntää asiakkaan/pelaajien asiantuntijuutta, harjoittaa sosiaalisia taitoja sekä ryhmätaitoja tai ylipäätään oppia ja kartoittaa osaamista sekä tietoa aiheeseen liittyen.

Kaiken kaikkiaan seminaariin osallistuminen oli mieltä avartava kokemus ja tällainen videopelaamista harrastava diginatiivikin oppi paljon uusia näkökulmia ja oivalluksia pelillisyyden hyödyntämiseen sosiaalialalla. Toivottavasti tulevaisuudessa niitä voi yhä enenevissä määrin hyödyntää. Pelillisyys on tärkeä työote sosiaalityön kentällä nyt ja tulevaisuudessa, ja sen potentiaali on massiivinen.

Seminaarin aineistoihin pääset tutustumaan erillisessä seminaariartikkelissa Connext for inclusion-hankkeen sivulla.

Teksti: Aleksi Johansson, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Henna Sillanpää, Metropolia Ammattikorkeakoulu