Inklusiivisuutta monikulttuurisessa Suomessa käsitellyt Yksin ja yhdessä -webinaari herätti paljon kiinnostusta: mukaan ilmoittautui yli sata osallistujaa. CONNEXT- ja RIVE -hankkeiden järjestämän webinaarin yhtenä juonteena oli, miten pelillisyyttä voidaan hyödyntää maahan muuttaneiden liikkumisen edistämisessä ja siinä samalla kielen oppimisen tukena. Webinaari herätti Metropolian sosionomiopiskelija Sara Pacellissa muistoja myös omista kielen oppimiskokemuksista.

Osallistuin Yksin ja yhdessä – kohti inklusiivisuutta monikulttuurisessa Suomessa -webinaariin, jossa käsiteltiin maahan muuttaneiden liikuntaa eri näkökulmista ja esiteltiin tapoja, miten liikkumista voi edistää. Tutkijat Kati Kauravaara ja Eva Rönkkö myös valottivat, miten yhdenvertaisuuden täytyy toteutua, jotta yhdessä liikkuminen ja rinnakkaiselo onnistuvat. Heidän silmiä avaavan esityksensä oli otsikoitu Inkluusio – mihin sitä tarvitaan liikunnassa?  Usein liikkumisella on tiivis yhteys myös kielen oppimiseen ja kotoutumiseen.

Minulle webinaari herätti muistoja, miten motivoitunut olin oppimaan uuden kielen muutettuani Keski-Eurooppaan, ja kuinka nopeasti motivaationi laski. Töiden löydyttyä motivaationi paikallisen kielen oppimisen suhteen laski entisestään, sillä uusi työ piti kiireisenä, ja monet asiat soljuivat englannin kielellä. Samanaikaisesti tiedostin, että kielitaidottomuuteni sulkee minulta monia ovia. Jokapäiväisessä arjessa eniten minua harmitti se, etten ymmärtänyt kirjoitettua kieltä ympärilläni, kuten sanomalehtien otsikointia. TV:n katselukin jäi osaltani miltei kokonaan.

Kaikki uuteen maahan muuttaneet tiedämme, kuinka uuvuttavalta kielen opiskelu voi tuntua ja kuinka motivaatio oppimiseen on aaltoilevaa. Muistan vieläkin, kuinka kielikurssilla sain pinoittain huonolaatuisia kopioita ja opettaja puhui puhumistaan ja kirjoitti taululle loputtomia listoja verbien taivutusmuodoista – ja kuinka pelottavan helppoa oli sulkea korvansa ja antaa ajatusten harhailla jossain aivan muualla.

Pelillisyys ja kielen oppiminen ne yhteen sopii

Webinaarissa osallistuin Pelillisyys maahanmuuttajien opetuksessa -työpajaan, jossa yhtenä puhujista oli valmentavan koulutuksen (valma) opettaja Anni Siltala Omniasta. Maahanmuuttajille suunnatussa valma-koulutuksessa tarkoituksena on harjaannuttaa suomen kieltä ja opiskeluvalmiuksia tulevaan jatkokoulutukseen ja työelämään, sillä oppilaiden suomen kielen taito saattaa olla heikko ja aikaisempi koulutus puutteellista ja katkonaista

Siltala kokee, että suomen kielen lisäksi varsinkin matematiikka on haasteellinen aine opettaa, sillä osalla oppilaista opiskelutaidot ovat hyvinkin heikot, eikä perinteisten monisteiden täyttäminen ja oppikirjoista opiskelu luokassa tuota haluttua tulosta. Monella oppilaalla saattaa olla myös hahmottamisen ja keskittymisen kanssa haasteita.

Siltala kertoi, kuinka liikunnan ja pelillisyyden yhdistämisellä oppiaineisiin, kuten matematiikkaan, luodaan oppimisesta hauskempaa ja innostavampaa. Samalla opiskelijat kartuttavat sanavarastoaan. Pelillisyyden ja liikunnallisuuden keinojen hyödyntäminen mahdollistaa myös asioiden opettamisen yli ainerajojen.

Siltala oli opetuksessaan käyttänyt Seppo.io-pelialustaa, jonka yhtenä ominaisuutena on käyttää digitaalisena pelilautana oikeaa karttaa, johon on sijoitettu tehtäviä. Pelaaja suunnistaa lähimaastossa kartan avulla ja saapuessaan tietyn etäisyyden päähän kohteesta mihin tehtävä on sijoitettu, pongahtaa tehtävä näytölle.  Siltalan esimerkkipelissä yksi tehtävistä on kerätä keppejä ja niitä käyttäen tehdä kolmio. Tehtävässä vastattiin kysymyksiin: kuinka monta keppiä tarvitaan kolmion tekemiseen? Entä kolmen kolmion tekemiseen?

Toiminnallinen opetustapa on saanut positiivista palautetta opiskelijoilta: liikunnan lisäksi oppilaat ovat kokeneet myös vastausmahdollisuuksien moninaisuudet digialustoilla antoisina, sillä kirjoittamisen lisäksi osaaminen voidaan valokuvata ja videoida.

Pelaamalla peppu penkistä

Webinaariosallistujat pääsivät pelaamaan myös itse. Pelillisessä Yksin vai yhdessä -tehtäväkokonaisuudessa kokeiltiin liikuttavaa välipalaharjoitusta, haastettiin valmentaja polvikyykyissä sekä haukuttiin pilke silmäkulmassa jääkiekko ja mietittiin sille vaihtoehtoisia toteutustapoja. Pelihetken ohjanneet Tiina Lehto-Lundén ja Jouni Piekkari kertoivat, että ajatuksia näytti herättäneen myös tehtävä, jossa ideoitiin hauskuuttavia yksityiskohtia ehkä vähän tylsiksi koettuihin liikuntalajeihin. Niistä muutama poiminta tässä:

• Jalkapallo: paitsiosääntö pelillisemmäksi, kenttä pienemmäksi, vähemmän pelaajia
• Keskivartalotreeni: outoja liikkeitä, musiikkia, podcastin kuuntelua, hassujen esineiden kuten rantapallon hyödyntäminen
• Kävely: kielen opiskelua, lintujen havainnointia, roskien keräämistä, valokuvausta, takaperin kävelyä

Seppo.io-pelialustalla toteutettuihin tehtäviin voi rakentaa vastausvaihtoehdoiksi esimerkiksi videon, äänen, tekstin, monivalintakysymyksen tai valokuvan. Samoin ohjeistuksia voi antaa kirjallisesti, äänen tai videon avulla. Teknisesti ketterä alusta taipuu sekä GPS-yhteyttä hyödyntäväksi, kartalla liikuttavaan peliin että paikallaan istuen toteutettavaan peliin.

Uskon vilpittömästi, että liikunnan edistämisessä ja kielen oppimisessa pelillisyys voi olla avainasemassa. Näin vuosienkin jälkeen muistelen omaa kielikurssiani puuduttavana ja jäinkin pohtimaan, kuinka paljon olisinkaan saanut kielikurssista irti, jos sanojen ulkoa opettelemisen sijaan käytössä olisi olleet toiminnalliset ja pelilliset menetelmät. Pelillisten toimintamallien tuominen kielen opetukseen ja liikunnan edistämiseen, esimerkiksi lähimetsän käyttö luokkahuoneen sijaan oppimisympäristönä ja pienten liikuntatehtävien ideointi, varmasti tuottavat hedelmää.

Webinaari toteutettiin yhteistyössä CONNEXT for inclusion- ja RIVE-hankkeiden kesken. Kummassakin hankkeessa on tavoitteena edistää liikuntaa maahan muuttaneiden keskuudessa.

CONNEXT-hanke julkaisee kehittämiään liikuntaa edistäviä, pelillisiä tehtäviä vuoden 2021 aikana.

Anni Siltala ja Pia Hutri: Pelillisyys maahanmuuttaneiden liikunnan edistämisessä -esitys (PDF)

Teksti: Sara Pacelli, sosionomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Aino Keloharju & Jouni Piekkari, kuvakaappaus Yksin vai yhdessä -tehtäväkokonaisuudesta