Kategoria: Toiminnallinen oppiminen

Hop, hop — liikettä opetukseen!

Hop, hop — liikettä opetukseen!

Julkaistu tekijä connextadmin

Peruskoulussa on kehitetty liikettä hyödyntävää oppimista vuosia. Entä toinen aste? CONNEXT on koonnut erityisesti ammattioppilaitoksiin sopivia harjoitteita Liikettä opetukseen -materiaaliin. Osa niistä on hankkeen itse kehittämiä, osa juontaa juurensa esimerkiksi Liikkuva opiskelu, Smart Moves, Liikkuva Amis ja Minä uskallan -hankkeisiin.

Liikettä opetukseen -materiaali esittelee ideoita, joita voi yhdistää opetettavaan oppiaineeseen. Se onkin jaoteltu seuraaviin teemoihin:

  • Yleisiä liikettä lisääviä ideoita
  • Liikettä lisääviä ideoita viestintä- ja kieliopintoihin
  • Liikettä lisääviä ideoita matematiikkaan ja luonnontieteisiin
  • Hyvinvointiin ja työelämätaitoihin liittyviä liikettä lisääviä ideoita

Materiaalipaketista löytyy myös luku- ja katseluvinkkejä, joiden ääressä voi hakea lisää inspiraatiota.

Jokaisella oppitunnilla voi liikettä lisätä esimerkiksi seuraavasti:

  • OTA rakennuksen eri tilat käyttöön ja rakenna työskentely erillisille työpisteille.
  • PYYDÄ opiskelijoita järjestelemään itse huoneen tuolit, hakemaan materiaalinsa tai vaihtamaan paikkaa.
  • HYÖDYNNÄ sovelluksia kuten Action Track, SprintGame, GoNoodle tai Seppo.
  • JÄRJESTÄ liikunnallisten harjoitteiden yhteyteen kisat.
  • KÄYTÄ taukoliikuntavideoita.
  • PYYDÄ opiskelijoita suunnittelemaan opetustilanteeseen liikunnallinen tempaus.
  • NIMEÄ jokaiselle opetuskerralle uusi liikuntavastaava.

Kiitos kaikille kehittämistyöhön osallistuneille!

Liikettä opetukseen -harjoiteohjeet sisältävät harjoitteiden pitkät kuvaukset sekä linkitykset tekijöihin ja alkulähteisiin.

Liikettä opetukseen -ideataulut on helppo tulostaa vaikka muistilistaksi seinälle.

Kuva: Anna Sarkama-Antila/Peippo Oy

Fraasivihosta varmuutta liikunnan ohjaukseen

Fraasivihosta varmuutta liikunnan ohjaukseen

Julkaistu tekijä connextadmin

Sporttia kaikille -hankkeessa on kaivattu kielitukea niin monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille kuin ryhmiin osallistuville monikielisille nuorillekin. Yhteistyössä CONNEXT-hankkeen kanssa työstettiin Tuu mukaan! -materiaali, joka listaa yleisiä ohjauksessa käytettyjä sanoja ja fraaseja. Se sisältää myös erikoissanastoa kymmeneen suosittuun urheilulajiin jalkapallosta tanssiin ja pesäpalloon. 

Käytännön kokemus on osoittanut, että maahanmuuttajan kynnys osallistua järjestettyyn liikuntaan madaltuu, jos ohjaajana toimii omaa äidinkieltä ymmärtävä henkilö. CONNEXT:in Liikunnan ja kotoutumisen aamukahveilla on noussut esiin, että vieraskielisyyskin voi riittää: jos liikuntaa ohjaa muulla kuin omalla äidinkielellään, ilmaisut voivat olla selkeämpiä ja helpompia. Kaikkien on silloin helpompi ymmärtää niitä!

Tuu mukaan! -materiaalin myötä CONNEXT- ja Sporttia kaikille -hankkeiden toiveena on, että kaikki pääsevät ohjaamaan ja nauttimaan liikunnasta entistä enemmän, äidinkielestä ja syntymämaasta riippumatta.

 

Tuu mukaan! Sanasto ja fraasivihko monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille

 

Kuva: Riikka/Nettienkelit (CONNEXT-hankkeen visuaalinen ilme)

Juurtuminen ja arviointi liikuntahankkeissa

Juurtuminen ja arviointi liikuntahankkeissa

Julkaistu tekijä Mai Salmenkangas

Syksyn ensimmäinen Liikunnan ja kotoutumisen verkoston aamukahvitilaisuus siirrettiin webinaariksi vallitsevan koronaepidemian vuoksi. Keskustelu monikulttuuristen liikuntahankkeiden arvioinnista ja toimintojen vakiinnuttamisesta sai aikaan hyvää pohdintaa myös kotitoimistoilta käsin.

Aiheeseen osallistujat johdatteli Likes-tutkimuskeskuksen tutkija Hanna-Mari Peotta. Peotta avasi tutkimuksia ja arviointia liittyen monikulttuurisiin liikuntahankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen liikunnan keinoin.

”Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.”

Peotta nosti esille kotoutuminen-termin ongelmallisuuden, sillä eri toimijat määrittelevät ja ymmärtävät sen eri tavoin. Ihmisillä on erilaiset lähtökohdat eivätkä kaikki ulkomaalaistaustaiset tarvitse tukea kotoutumiseen.

  • Kotoutumiseen vaikuttavat monet asiat ja se on pitkä prosessi. Liikunnalla on hyvät mahdollisuudet yhdistää ihmisiä, esimerkiksi siksi, että toiminnassa on yhteinen tavoite eikä vahvaa hierarkiaa. On hyvä huomioida, etteivät yksilöt erilaisista ryhmistä hakeudu helposti kontaktiin keskenään. Tämä nousee esille etenkin aikuisten ryhmissä, toteaa Peotta.

Osallistujien keskusteluissa nousi esille tärkeää pohdintaa hankkeiden kohderyhmän rajaamisesta. Olisi tärkeää toteuttaa osallistujien näköistä toimintaa ja sitä kannattaakin selvittää kartoittamalla kohderyhmän toiveita ja tarpeita.

  • Halutaanko hankkeen puitteissa järjestää hikijumppaa vai enemmän yhteisöllistä liikunnallista toimintaa, joka saattaa innostaa mukaan myös vähemmän liikkuvia. Kaikissa kulttuureissa trikoiden päälle pukeminen ei ole ensimmäisenä mielessä, kun lähdetään liikkumaan. Toimintaa järjestettäessä maahanmuuttaneille olisi hyvä ymmärtää myös erilaisia kulttuureja, pohti eräs osallistujista.

Keskusteluissa nousi esille myös ohjaajien ammattitaito sekä vertaisohjaajien merkitys toimintaan mahdollistajina.

Toiminnan vakiinnuttaminen ja arviointi

Peotta tarkasteli toiminnan vaikutuksia ja arviointia kolmesta näkökulmasta: tavoittaminen (inkluusio), kotoutuminen (sosiaalinen integraatio) ja vakiintuminen (systeemi-integraatio).

  • Hankkeissa saattaa olla ongelmana, ettei niiden loputtua ole tapahtunut toivottua muutosta itse systeemissä. Toisaalta hankkeiden kautta voidaan vaikuttaa suuresti ihmisen elämään. Luin tarinan naisesta, joka oli osallistunut pyöräilykurssille, jossa hän oppi pyöräilemään ja huoltamaan pyöräänsä. Pyöräilyn avulla hän sai uuden vapauden liikkumiseen, minkä seurauksena hän myös työllistyi. Toki liikkumisen myötä myös paino tippui, kertoo Peotta.

Peottan kertoma esimerkki kuvaa liikunnan sosiaalisten vaikutusten muodostumista.

Vakiintumisella puolestaan tarkoitetaan muun muassa hankkeiden kytkemistä osaksi paikallista liikuntatoimintaa sekä pitkäaikaisen liikuntatoiminnan järjestämistä, jossa huomioidaan yhdenvertaisuus ja väestön monikulttuurisuus, ottaen huomioon myös usein syrjään jäävät kuten iäkkäät. 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kristian Åbacka nosti esille hankkeiden myötä kunnan/kaupungin toimintoihin juurtuneita toimenpiteitä. Esimerkeiksi hän nosti naisten punttisali- ja uintivuorot.

  • Aluehallintoviraston näkökulmasta haasteina on verkostoituminen, inkluusioperiaatteen toteutuminen sekä maahanmuuttajien sitouttaminen toimintaan, toteaa Åbacka.

Åbacka kertoi Lisää Sporttia -hankkeesta, jonka toimintaa kehitetään verkostoja laajentamalla. Hankkeen tavoitteena on aktivoida valtaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia liikkumaan yhdessä aiempaa enemmän.

Lisäksi hän toi esille seurojen järjestämää matalankynnyksen toimintaa eri liikuntalajeihin ja eri-ikäisille maahanmuuttajille. Seurayhteistyö lisäisi maahanmuuttajien lajituntemusta ja tietoutta alueellisista harrastusmahdollisuuksista.

  • Kolmannen sektorin ja kaupungin/kunnan yhteistyöhön olisi tärkeää panostaa enemmän ja sitä pitäisi huomioida enemmän. Kolmas sektori tavoittaa hyvin ihmisiä ja järjestää toimintaa, johon on helppo kiinnittyä, todettiin yhteisissä keskusteluissa.

Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten hakuaika lähestyy

Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten hakuaika on jälkeen loka-marraskuussa. Åbacka muistuttaa, että hakijana voivat olla kunnat sekä varhaiskasvatusta järjestävät rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt.

  • Urheiluseurat eivät voi yksinään suoraan hakea avustusta, mutta voivat olla mukana hakukelpoisten tahojen hankkeissa. Kotouttava liikunta voi olla oma hankekokonaisuutensa, mutta ensisijaisesti toivotaan kotouttavan liikunnan integroimista muihin hankekokonaisuuksiin. Tämän vuoden hankkeissa oli ainoastaan kaksi hanketta, jotka oli kokonaan suunnattu kotouttavaan liikuntaan, toteaa Åbacka.

Neljäs aamukahvitilaisuus sisälsi jälleen asiantuntevia puheenvuoroja, antoisia ja ajatuksia herättäviä keskusteluja sekä verkostoitumista. Nämä seikat ovatkin tilaisuuksien tarkoituksena. Osallistujat totesivat, että vastaaville tilaisuuksille on tarvetta myös tulevaisuudessa.

Seuraava tapaaminen järjestetään webinaarina 19.11.2020

Tervetuloa keskustelemaan maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisestä seuraavaan Liikunnan ja kotoutumisen verkoston tapaamiseen 19.11. klo 9.00–11.00. Aamupäivän aiheena on Eriarvoisuuden tunnistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen liikunnassa.

Tilaisuuden aiheisiin meidät johdattelee Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Michaela Moua sekä Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija ja tutkija Eva Rönkkö.

Ilmoittaudu mukaan Liikunnan ja kotoutumisen verkostotapaamiseen ESLUn tapahtumakalenterista. Tilaisuus on maksuton.

 

Teksti: Minttu Koivumäki

Kuva: Pixabay

Poikkeustilaan avoimia pelejä nuorille

Poikkeustilaan avoimia pelejä nuorille

Julkaistu tekijä Mai Salmenkangas

CONNEXT -hanke on poiminut ammattilaisille olemassa olevista peleistään pieniä tehtäväkokonaisuuksia, joilla voi kannustaa eristyksessä olevia nuoria liikuttamaan kehoaan ja virkistämään mieltään. Niihin voi tutustua kahdella tavalla:

  1. Staattisena pelinä ThingLink-alustalla. Tällöin pääset näkemään tehtäväideat ja voit vapaasti soveltaa niitä haluamallasi tavalla.
  2. Käyttövalmiina, aktiivisena pelinä Seppo.io:n pelikirjastossa. Niitä hyödyntääksesi sinun tulee ostaa Seppo-lisenssi tai hankkia yhden kuukauden maksuton testilisenssi itsellesi. 

CONNEXT:in tehtäväkokonaisuuksista toivotaan inspiraatiota nuorten parissa työskenteleville opettajille, ohjaajille ja muille ammattilaisille. CONNEXT for inclusion julkaisee 6 sisällöiltään vaihtelevaa tehtäväkokonaisuutta eristysaikana käytettäväksi. CONNEXT:in avoimet pelit:

  1. Voi hyvin #eristyksissä. Pelissä on 8 tehtävää, joiden tavoitteena on muistuttaa erilaisista tavoista, joilla omaa hyvinvointia voi vahvistaa kotioloissa. Pelin tekijä: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Tutustu ThingLinkissä. 
  2. Keep well #isolation. There are 8 tasks in the game. The aim is to remind you of the different ways you can strengthen your own well-being at home. Game author: Metropolia University of Applied Sciences. Tutustu ThingLinkissä.
  3. #Kevätseikkailu. Selkokielinen peli, jossa on 6 ulkoilemaan kannustavaa tehtävää. Pelin tekijä: Stadin ammatti- ja aikuisopisto. Tutustu ThingLinkissä.
  4. Ukko ylijumalan luontopeli. Tarinallinen ulkoiluun kannustava peli, jossa on 8 tehtävää. Tehtävät ovat osittain samoja kuin #Kevätseikkailussa. Pelin tekijä: Stadin ammatti- ja aikuisopisto. Tutustu ThingLinkissä
  5. Practice++. Liikkumiseen sekä oman ruokavalion ja talouden hallinnan seuraamiseen kannustavia tehtäviä on 6. Pelin tekijä: HNMKY:n Yökoris. Tutustu ThingLinkissä.
  6. Matkalla Voimavarojen talossa. Kyseessä on tasojen kautta etenevä peli, jossa on 10 tehtävää. Ne kannustavat miettimään omia voimavarojasi. Pelistä on olemassa myös laajempi kokonaisuus, joka levitetään syksyn 2020 aikana. Pelin tekijä: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja HNMKY, Mielen hyvinvointi -levittämishankkeen materiaalin pohjalta. Tutustu ThingLinkissä. 

Otamme mielellään vastaan palautetta pelitehtävistä. Tervetuloa myös ilmoittautumaan CONNEXT:in pelillisyyden oppimisverkostoon!

P.S. Tehtävät sopivat vallan mainiosti kaiken ikäisille, myös ammattilaisille itselleen! 

 

Teksti: Tiina Lehto-Lundén, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuva: Mielen hyvinvointi -levittämishanke (ESR 2012-14)

Valmennuspareilla ja hymyillä kielimuurin yli

Valmennuspareilla ja hymyillä kielimuurin yli

Julkaistu tekijä Mai Salmenkangas

Miten kommunikoida liikunnassa ja urheilussa, kun yhteistä kieltä ei ole? Miten hyödyntää maahanmuuttajataustaisten ohjaajien osaamista? Kolmansilla Liikunnan ja kotoutumisen aamukahveilla käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten liikkumista niin ohjaajan, ohjattavien kuin kielen opiskelun kannalta. Aamupäivän aikana huomattiin, että kielen ja liiketaidon oppimisessa on paljon yhtäläisyyksiä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori Eveliina Korpelan mukaan kielen oppiminen ei ole sidoksissa kouluun vaan kieltä voi oppia myös harrastuksen parissa.

  • Turvallinen, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri tukee ja auttaa kielenopiskelussa ja tätä treeniympäristö on parhaimmillaan, toteaa Korpela.

Liikunnan ja urheilun parissa toimitaan liikuntataito edellä ja kielen oppiminen tapahtuu toiminnan ohessa. Ryhmäkeskusteluissa todettiin, että kielen ja liikkeen opiskelussa on loppujen lopuksi paljon samaa. Taitoja opitaan askel kerrallaan, toistamalla, näyttämällä, matkimalla ja kuulemalla.

Ohjaajan on tärkeää toistaa samoja fraaseja ja yhdistää niitä mielekkääseen toimintaa. Korpelalla on työn alla ”Tuu mukaan!” Sanasto- ja fraasivihko monikielisten liikuntaryhmien ohjaajille, johon on kerätty vinkkejä ohjaajan erilaisista vuorovaikutustilanteista. Lisäksi vihkoon on koottu käytännöllisiä sanoja ja fraaseja eri tilanteisiin liikunnan ja urheilun kontekstissa. Vihko julkaistaan kevään 2020 aikana CONNEXT-hankkeen nettisivulla.

 

Tärkeintä on taito valmentaa – kielitaito karttuu toiminnan ohessa

Korpela kannustaa urheiluseuroja ja muita organisaatioita ottamaan toimintaan mukaan myös heikommin suomena puhuvia valmentajia ja ohjaajia. Tärkeintä on valmennustaito ja kyky toimia ihmisten kanssa, eikä ihmisen tausta.

  • Toisen äidinkielen omaavia valmentajia ja ohjaajia voidaan tukea muun muassa muodostamalla valmennusparit. Toinen ohjaajista selostaa liikkeen ja toinen näyttää sen käytännössä. Monikanavainen informaation on tärkeää niin uuden liikkeen kuin kielen opiskelussa, kiteyttää Korpela.

Kymmenen vuotta HNMKY:llä toimintaa ohjannut Olsi Marko jakoi ajatuksiaan kielellisistä ja kulttuurisista haasteista. HNMKY:n ohjaajista 25 prosentilla on monikulttuurinen tausta ja heillä on tukenaan suomea äidinkielenään puhuva ohjaaja.

  • Olen itse oppinut suomea kielikursseilla ja käytännössä työelämän kautta. Ennen ensimmäistä ohjaustuokiotani etsin vimmalla kirjaston kaikki koripalloon liittyvät kirjat ja yritin saada sanavarastoani kuntoon. On siis hyvä pohtia, millainen kynnys ohjaajalla on tulla vetämään ryhmiä, jos kielitaitoa on vielä heikkoa. Ohjaajapari antaa lisää itseluottamusta ja itsevarmuutta myös ohjaukseen. Erityisen tärkeäksi koen tämän esimerkiksi kriisitilanteissa, joissa lasta sattuu tai lasten välille syntyy riitoja, kertoo Marko.

Porinatuokiossa todettiin, että toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret ovat myös loistavia kielen opettajia avarakatseisuudessaan. Usein jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat osaavat sanoittaa ohjeet jopa yksinkertaisemmin ja ymmärrettävämmin kuin natiivipuhujat.

  • Työnantajien on hyvä kouluttaa ohjaajia monikulttuuriseen maailmaan. Tämä auttaa ohjaajia ymmärtämää paremmin eri kulttuurien non-verbaalisia viestejä ja kasvattaa ymmärrystä erilaisuudesta, toteaa Marko.

Lähtökohtana ihmisten kohtaaminen ja toisten kunnioittaminen

Walterin toiminnanjohtaja Maurizio Pratesi avasi omia kokemuksiaan kulttuurista eroista järjestötoiminnassa. Hänen mukaansa monikulttuurisuus tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös tilanteita, joita pitää ymmärtää.

  • On hyvä tiedostaa, että maailmassa on erilaisia tapakulttuureja. Meidän tulee ymmärtää oman kulttuuria muiden lisäksi. Monelle maahan muuttaneelle suomalainen hiljaisuus ja ”omatila” voi tuntua vieraalta. Keskusteluissa pitkät hiljaisuudet voivat viestiä toisille, ettemme pidä heistä tai emme kunnioita heidän mielipiteitään, vaikka tästä hiljaisuudessa ei ole kysymys. Myös aikakäsitys voi olla eri kulttuureissa hyvinkin erilainen, toteaa Pratesi.

Pratesi toivoo kaikkien ymmärtävän myös ”small talkin” merkityksen. Maahan muuttaneiden lasten vanhemmille kannattaa aina mennä juttelemaan ja vaihtamaan muutama sana. Sekään ei haittaa, jos yhteistä kieltä ei löydy. Pelkkä ohjaajan antama hymy saattaa olla syy, miksi lapsi tuodaan seuraavankin kerran harrastuksen pariin.

Katso tästä 5.2. aamukahvien esityksiä:

HUOM! Seuraava CONNEXT-aamukahvitilaisuus siirretään syksyyn. Se järjestetään aiheella Tuloksia, vaikutuksia, ja hyviä käytänteitä Helsingissä 8.9.2020. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt ESLU:n tapahtumakalenterista.

Ilmoittaudu Liikunnan ja kotoutumisen verkostoon täällä.

Gamified Diamonds -seminaari 19.3.2020

Gamified Diamonds -seminaari 19.3.2020

Julkaistu tekijä Mai Salmenkangas

TILAISUUS ON SIIRRETTY SYKSYYN. Miten pelien käyttö oppimisen ja voimaantumisen tukena on kehittynyt viime vuosina? Millaista digitaalista nuorisotyötä Suomessa on tehty ja miltä sen tulevaisuus näyttää? Näihin kysymyksiin saa vastauksia CONNEXT-hankkeen englanninkielisessä seminaarissa Gamified Diamonds. Siellä esitellään myös innostavia käytännön esimerkkejä oppilaitosten ja järjestöjen pelillisestä työotteesta etenkin maahanmuuttajataustaisten ryhmissä.

Seminaari-iltapäivä koostuu kahdesta vaihtoehdosta:

Gamified Diamonds seminaarin koko ohjelma (pdf).

Maksuton seminaari on tarkoitettu pelillisyydestä kiinnostuneille ohjaajille, opettajille, valmentajille ja opiskelijoille. Aamupäivän esityksiä on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Esitysten, vierailukäynnin ja pelialustan kieli on englanti, mutta pelaamisen yhteydessä voi käyttää myös suomea.

  • Aika: to 19.3. klo 8.30-16
  • Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, A-rakennus, Myllypurontie 1, Helsinki (iltapäivän vierailukäynnit Arabianrannassa, #integration peli ulkona ja sisällä Myllypurossa)
  • Ilmoittautuminen 10.3. mennessä täällä 

Seminaarin yhteydessä on mahdollisuus tutustua CONNEXT-hankkeen kumppaniorganisaatioiden edustajiin:

Belgia

Ruotsi

Suomi

  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ESLU
  • HNMKY
  • Omnia
  • Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätietoja seminaarista: Mai Salmenkangas mai.salmenkangas @ metropolia.fi

Kuva: Pixabay/Colin Behrens

Kulttuuritulkeista innostusta liikkumiseen

Kulttuuritulkeista innostusta liikkumiseen

Julkaistu tekijä connextadmin

Liikunnan ja kotouttamisen toisilla aamukahveilla keskusteltiin maahan muuttaneiden tavoittamisesta ja luottamuksen rakentamisesta. Tilaisuudessa esiteltiin onnistuneita malleja perheiden tavoittamiseen ja liikuntatoimintaan mukaan saamiseen sekä nostetiin esille vuorovaikutuksen ja verkostotyön merkitystä. Mukana tilaisuudessa oli lähes 30 maahan muuttaneiden parissa työskentelevää.

Tummaihoinen nainen puhuu yleisölle.

Fathi Osman African Caresta suosittelee tutustumaan maahan muuttaneisiin ja kartoittamaan heidän toiveitaan ennen toiminnan järjestämistä. Kokemusten pohjalta todettiin, että hyvä tapa tavoittaa kohderyhmä on mennä suoraan heidän luokseen.

African Care järjestää maahan muuttaneille naisille suunnattua vertaisryhmätoimintaa. Heidän toimintansa tavoittaa kohderyhmän parhaiten aamupäivisin, jolloin lapset ovat päiväkodissa ja koulussa. Toiminnan ajaksi on järjestetty lastenhoitoapua, mikä madaltaa kynnystä tulla mukaan tapaamisiin.

”Turvallisen ympäristön luominen ja hyvissä ajoin osallistujille esitelty ohjelma ovat tärkeitä asioita. Toimintaa kannattaa järjestää helposti saavutettavissa paikoissa ja lähellä kohderyhmää. Jos mukaan saadaan kaksi naista, tulee seuraavaan tapaamiseen kymmenen lisää. Olemme myös kannustaneet naisia kertomaan toiminnastamme ja tulevista tilaisuuksia tutuille. Ryhmiä tavoittaa parhaiten, kun tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja hyödynnetään toistemme viestintäkanavia.”, kertoo Osman.

Sporttia kaikille -toiminta laajentaa vantaalaisten harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoamalla edullista tai maksutonta, kaikille avointa matalan kynnyksen toimintaa.

”Maahan muuttaneille on tärkeää kertoa tarkasti, mitä toiminnassa tapahtuu, miten saavutaan paikalle, miten toimia paikan päällä, millaisella vaatetuksella voi tulla mukaan ja mitä tehdään. Toiminnasta kertovat kuvat ja videot auttavat hahmottamaan, mistä on kyse. Loistavaa olisi, jos mukaan voisi tulla, vaikka vain kerran kokeilemaan, toteavat Marianna Suonpää ja Emmi Saarikoski Sporttia kaikille -toiminnasta. Olemme huomanneet, että kannustaminen uuden pariin on tärkeää ja siihen kannattaa käyttää aikaa. Naiset ovat kiinnostuneita uusista tapahtumista, lajeista ja tilaisuuksista, mutta usein heiltä puuttuu uskallusta lähteä mukaan toimintaan.”, lisää Osman.

Vertaisohjaajilla on tärkeä rooli

Keskusteluissa nousi esille, että kotoutumisen yhtenä osana voidaan nähdä eri lajeihin ja myös talviliikuntaan tutustuminen. Vantaan jalkapalloseura, VJS:n kulttuuritulkkina toimiva Mustafe Hirsi on pystynyt roolissaan auttamaan perheitä ja tuomaan heidän viestejään seuran toimihenkilöille tiedoksi. Kokemusten pohjalta osallistujat olivat samaa mieltä siitä, että toiminnassa on hyvä olla mukana ohjaajia, joilla on kontaktipintaa osallistujien kanssa. Alustajat kannustivat pitkäjänteiseen työhön, jonka pohjalta syntyy luottamus osallistujien ja toimijoiden välillä.

”Kielimuurin takia perheillä ei välttämättä ole tietoa paikallisesta toiminnasta. Kulttuuritulkkina tuon luottamusta seuran ja perheiden välille. Toimintaan on helpompi tulla mukaan, kun vastassa on samaa kieltä puhuva ja eri kulttuureja ymmärtävä toimija.”, toteaa Hirsi.

Maksullista vai maksutonta toimintaa

Ryhmä eri kulttuureista olevia ihmisiä istuu pöytien ääressä keskustellen.

Tilaisuuden loppupuolella käytiin ryhmäkeskusteluita, joissa nousi esille muun muassa toiminnan maksullisuus. Kokemusten kautta todettiin, että maahan muuttaneille suunnatun toiminnan on hyvä olla maksutonta tai pienellä toimintamaksulla. Osa oli myös huomannut, että pieni maksu on sitouttanut osallistumaan.

”Perheille on kova paikka, jos nuorten harrastus joudutaan lopettamaan harrastusmaksujen vuoksi. Yhteisen kielen kautta olen pystynyt kertomaan perheille seuran tarjoamista tuista pienituloisille. Olen myös auttanut harkinnanvaraisten toimeentulohakemusten kanssa.”, kertoo Hirsi.
Ringetteseurasta esiteltiin malli, jossa toimintaan ei tarvitse sitoutua koko kaudeksi vaan mukaan voi tulla kuukaudeksi kerrallaan. Nyt seurassa iloitaan ensimmäisistä ringetestä innostuneista maahanmuuttajaperheiden lapsista.

Tule mukaan CONNEXT-aamukahvitilaisuuksiin!

CONNEXT-aamukahvitilaisuuksien tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Aihepiirit keskittyvät maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisen sekä kotoutumisen ympärille. Seuraavat tilaisuudet järjestetään

Osallistuminen alustuksiin ja ryhmätöihin on mahdollista myös etäyhteyden kautta.

Katso tästä 5.11.2019 aamukahvitilaisuuden Sporttia kaikille ry:n esitys (pdf)

Kuuntele Mustafe Hirsin puheenvuoro 5.11.2019 aamukahvitilaisuudesta (video)

Ilmoittaudu Liikunnan ja kotoutumisen verkostoon.

 

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ESLU ry.
Kuvat: Sara Kervinen ja Minttu Koivumäki

Peliseikkailulla Stadi tutuksi

Peliseikkailulla Stadi tutuksi

Julkaistu tekijä connextadmin

Lokakuun lopulla kokoonnuimme Helsingin Kaupungintalolle testaamaan Poikien talon järjestämää #Stadistartti-kaupunkisuunnistuspeliä. Paikalla olivat Helsingin kaupungin edustaja, työntekijät Poikien talolta, Tyttöjen talolta, Janelta ja Metropolia Ammattikorkeakoululta, sekä peliin osallistuva Myllypuron peruskoulun valmistava luokka ja heidän opettajansa. Henkilöllä on kädessään kännykkä, jossa on meneillään kaupunkisuunnistuspeli.Koululaisia oli yhteensä 15 ja he olivat 13–17-vuotiaita. Ennen pelin alkua jakauduimme kolmeen ryhmään, joissa oli nuorten pelaajien lisäksi aina vähintään yksi aikuinen.

Pelin alustana toimi belgialainen S_U+G Serious Urban Game®, jota käytettiin selaimen kautta. Käytössämme oli jokaisessa ryhmässä useampi älypuhelin, joita käytimme kaupungissa suunnistamiseen ja tehtäviin vastaamiseen. Kartalta näimme eri pisteet ja tehtävänannot ripoteltuina eri puolille Helsingin keskustaa.

Valmiina, paikoillanne, HEP!

Pelimme alkoi Kaupungintalon kierroksella ja mielenkiintoisilla, jopa yllättävillä faktoilla sen historiasta. Saimme esimerkiksi kuulla erään vierailemamme kaupungintalokorttelin osan olevan Helsingin ensimmäinen kolmikerroksinen rakennus. Kierroksen jälkeen otimme ala-aulassa polaroid-kuvan jokaisesta tiimistä ja lähdimme kukin ryhmä matkaan omille reiteillemme ruuhkien välttämiseksi.

Pelin kulku oli nopeatempoista ja ilmassa oli seikkailun tuntua. Parituntisen pelin aikana saimme mm. laskea Tuomiokirkon portaat alhaalta ylös juosten, vierailla Kansalliskirjaston pelinäyttelyssä, lähettää koululle kirjeen postitse, haastatella keskustakirjasto Oodin vierailijoita, etsiä 3D-tulostimen kirjastosta ja ratkaista lukuisia muita tehtäviä.

Ihmisiä keskustakirjasto Oodin luona.

Ryhmämme nuorten mielestä jännittävimmäksi tehtäväksi osoittautui Oodin haastattelutehtävä. Tehtävän tarkoituksena oli etsiä yhteensä viisi henkilöä ja saada selville, mikä on juuri heidän mielestään parasta uudessa kirjastossa. Päätimme ryhmämme kesken, että jokainen esittäisi yhden kysymyksen. Haastateltaviksi valikoituivat kiireettömiltä vaikuttavat henkilöt ensimmäisen kerroksen avoimessa aulatilassa. Nuoret lähtivät päättäväisinä toteuttamaan tehtävää. Kahden viimeisen haastattelun kohdalla haastattelijoita alkoi hieman jännittää, ja esitimmekin kysymykset koko ryhmän voimin. Vastauksiksi saimme mm. rakennuksen arkkitehtuurin, palveluiden monipuolisuuden sekä kirjojen määrän.

Iltapäivän lopuksi tapasimme jälleen muut ryhmät Kaupungintalolla. Kävimme yhteisesti läpi jokaisen tiimin antamat vastaukset ja pelin aikana ottamat kuvat, söimme evästä ja kerroimme muille kokemuksistamme. Useat oppilaat kertoivat pelaamiseen olleen kivaa ja haluavansa osallistua samankaltaiseen peliin myös tulevaisuudessa.

Peli opetti osallistujille monia taitoja

#Stadistartti-pelin kautta osallistujat saivat vierailla monissa heille uusissa paikoissa sekä oppia uutta paikallisista palveluista ja Helsingin keskustassa liikkumisesta. Pelin avulla nuoret harjoittelivat ryhmätyöskentelytaitoja uudessa ympäristössä suunnistaen ja tutustuivat moniin ilmaisiin palveluihin, joita voivat käyttää tulevaisuudessa myös itse. Peli mahdollisti hyvin eri roolien ottamisen ja vastuun jakamisen ryhmissä (materiaalien kantaja, kartanlukija, valokuvaaja jne.) yhteisen päämäärän eteen.

Koen, että peli tuki valma-ryhmän Helsinkiin tutustumista loistavasti. Menetelmä aktivoi nuoria osallistumaan tehtäviin niihin sähköisesti vastaamisen ja valokuvauksen muodossa sekä navigoimaan kartan avulla. Näen pelin myös hyvänä työkaluna kielitaitojen vahvistamiseen: tehtävänannot ja niiden toteutus antoi osallistujille mahdollisuuden harjoitella suomen kielen käyttöä monipuolisesti. Kielen harjoittelu kannustavassa ilmapiirissä esimerkiksi Oodissa muita ihmisiä haastattelemalla saattoi hyvinkin antaa oppilaille lisää uskallusta ja varmuutta.

Opin itse sosionomiopiskelijana #Stadistartti-pelin kautta lisää pelillisyydestä ja sen käytöstä opetustilanteissa. Tämä kaupunkiseikkailu oli minulle lisäksi hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää on käyttää myös siirtymiset paikasta toiseen hyödyksi pelin aikana. Matkalla voi aina oppia jotakin uutta, kysellä osallistujilta kysymyksiä ympäröivästä kaupungista ja antaa nuorille tilaa itse ohjata ryhmä seuraavaan paikkaan.

Teksti ja kuvat: Tuulia Simulainen, sosionomiopiskelija, Metropolia AMK

Liikunta puhutti kahvikupposen äärellä

Liikunta puhutti kahvikupposen äärellä

Julkaistu tekijä connextadmin

Ensimmäinen Liikunnan ja kotouttamisen aamukahvit -tilaisuus keräsi aktiivisen joukon järjestöistä, urheiluseuroista ja kunnista keskustelemaan, verkostoitumaan ja jakamaan ajatuksia maahan muuttaneiden kotoutumisesta tukemisesta liikunnan keinoin. Tulevissa, CONNEXT for inclusion -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa jatketaan hedelmällistä keskustelua, syvennytään lisää aiheeseen asiantuntijoiden avausten myötä sekä jaetaan onnistuneita esimerkkejä toteutuneista tai meneillään olevista hankkeista. 

Ensimmäisen tapaamisen hanke-esimerkeistä vastasivat Plan International Suomi ja Helsingin NMKY. Molemmissa järjestöissä on tehty pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä maahan muuttaneiden parissa.

Planin Kotouttava luontoliikunta -toiminta

Plan toteuttaa vuosittain luontokotoutumisessa 1–3 hanketta. Tällä hetkellä meneillään on kaksi hanketta: Luontoliikunta yhdistää sekä Juuria ja silmuja. Viime vuonna hankkeissa järjestettiin 58 retkeä, johon osallistui 1 264 henkilöä.

– Luontokotoutuminen tukee maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä kotoutumista luontolähtöisen toiminnan avulla. Hankkeessa pyritään toteuttamaan retkiä ja tapahtumia, joihin osallistuu eri-ikäisiä ja eri taustoisia tulevia ihmisiä. Toimintamme keskittyy nyt pääkaupunkiseudulle ja pääasiassa kohtaamiset syntyvät koulu- ja opiskeluryhmien kautta, kertoo Plainin hankkeita esitellyt Anu Roverato.

Luontoliikunta yhdistää -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisia liikkumaan ja toimimaan luonnossa yhdessä sekä ohjata heitä henkilökohtaisiin kestävän elämäntavan ratkaisuihin. Hankkeen toimintamuotoja ovat esimerkiksi jokamiehenoikeuksiin keskittyvät luontoretket, harrastuskokeilut, luonnonhoitotalkoot ja kaupunkiympäristön tempaukset.

– Tällä hetkellä hankkeen tiimoilta tehdään yhteistyötä Stadin MaaLin (Helsingin kaupungin maahanmuuttajien liikunta) kanssa. Toiveena olisi, että CONNEXT-hankkeen ja tapaamisten avulla löydettäisiin lisää kumppaneita myös seuratoiminnan puolelta. Myös yli 5 henkeä sisältävät ryhmät voivat ilmoittautua mukaan toimintaan, toteaa Roverato puheenvuorossaan.

Helsingin NMKY:llä vuosien kokemus hanketyöstä maahan muuttaneiden kotouttamiseksi

HNMKY:n on laajasti tietoa ja näkemystä erilaisista hankkeista vuosien varrelta. HNMKY:n kehityspäällikkö Jyrki Eräkorpi esitteli järjestön laajaa Y-Care-toimintaa, jonka avulla vahvistetaan hyvinvointia, toiminnallista osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta.  

Toiminnan esittelyn ohessa Eräkorpi rohkaisi toimijoita tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja luomaan kontakteja monipuolisesti eri tahoihin. Lisäksi hän kannusti yhdistyksiä hanketoiminnan pariin.

– Uusi asia vaatii aina alkuinvestointia, mutta on hyvä myös miettiä, mitä sillä saadaan. Hanketyö on muun muassa lisännyt toimintaa ja tunnettavuutta. Lisäksi hankkeiden myötä toimijoidemme osaaminen on karttunut, kertoo Eräkorpi ja lisää, että hyvissä hankkeissa on aikaa myös kehittää.

Y-Care-palvelukokonaisuuksista osallistujat kiinnostuivat erityisesti MOK- ja Yökoris-toiminnasta. MOK Intercultural Competence Training – Monikulttuurinen ohjaajakoulutuskoulutus tarjoaa osaamista kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen, antaa välineitä monimuotoisten ryhmien kanssa työskentelyyn ja mahdollisuuden peilata omaa roolia ja kokemuksia muutokseen ja kulttuuriin pienryhmässä.

– Monikulttuurinen ohjaajakoulutusta on tarjolla ympäri Suomea ja sitä voidaan järjestää tilauksesta, Eräkorpi vastasi koulutuksesta kiinnostuneille.

Yökoris on matalan kynnyksen toimintaa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Yökoriksen keskeisenä ideana on luoda monikulttuuriselle nuorisolle yhteisö, jolla on mielekästä tekemistä ja johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Toimintatapa on yksinkertainen: HNMKY vie toiminnan suoraan nuorten luokse. Vuosien saatossa toiminnalla on ehkäisty nuorten syrjäytymistä, tarjottu työpaikkoja ja integroitu maahanmuuttajataustaisia nuoria yhteiskuntaan.

– Nimestä huolimatta toimintaa järjestetään myös päivisin ja muidenkin lajien kuin koripallon ympärille. Viime vuonna meillä oli 280 tapahtumaa, joissa 150:ssä ei pelattu koripalloa. Tämä on kohtaamistyötä, jossa liikunta on välineenä. Liikunta yhdistää monia ja sitä kautta on löydetty voimaa ja omaan identiteettiä, toteaa Eräkorpi.

Tule mukaan CONNEXT-aamukahvitilaisuuksiin!

CONNEXT-aamukahvitilaisuuksien tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Aihepiirit keskittyvät maahan muuttaneiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämisen sekä kotoutumisen ympärille.

– Viestintä ja kohderyhmän tavoittaminen, seurojen ja kuntien yhteistyö, yhteisen kielen puuttuminen, avustukset sekä hyödyn ja vaikuttavuuden mittaaminen olivat aiheita, jotka nousivat toivelistassa esille. Lisäksi pohdittiin maahan muuttaneiden sitouttamista järjestön toimintaan ja vertaisohjaajien merkitystä. Tulevien tilaisuuksien teemat rakennetaan osallistujien toiveiden pohjalta, kertoo CONNEXT-hankkeen projektipäällikkö Mai Salmenkangas.

Salmenkangas kannustaa eri tahoja olemaan rohkeasti yhteydessä CONNEXT-hankkeen yhteistyötahoihin ja toivoo uusien kumppanuuksien syntymisiä.

Teksti ja kuvat: Minttu Koivumäki/ Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

 

Tilaisuuden materiaaleja

CONNEXT-hankkeen aikana järjestetään vielä kahdeksan aamukahvitilaisuutta. Seuraava tilaisuus pidetään Helsingissä tiistaina 5.11.2019 klo 8.30–10.00, Metropolian Myllypuron kampuksella. Lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuuksissa on aikaa verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle. Järjestelyistä vastaavat Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, HNMKY ja Metropolia Ammattikorkekaoulu osana CONNEXT-hanketta.

Ilmoittaudu mukaan Liikunnan ja kotoutumisen -verkostoon.